Suuressa kuvassa kaikki kärsivät öljyliikenteelle kriittisen Hormuzinsalmen kiinni olemisesta, mutta Suomella on mahdollisesti katastrofaalisessa tilanteessa myös pelin paikka.
Suomi on yksi vaihtoehtoisten polttoaineiden edelläkävijöistä, sanoo Tallinnan teknillisen yliopiston meriliikenteen professori Ulla Tapaninen. Tällöinkin tosi hyötyjiä Hormuzinsalmen tilanteesta ovat lähinnä yksittäiset teollisuuden alat.
Tapaninen uskoo, että Lähi-idässä muhiva öljykriisi lisää keskustelua maailman öljyriippuvuudesta, joka on "aikamoinen huoltovarmuusriski".
Historian tunnetuimmat öljykriisit tapahtuivat 1970-luvulla, jolloin öljyn hinta ensin moninkertaistui arabimaiden vähennettyä öljyntuotantoa ja asetettua vientikieltoja länsimaihin. Vuoden 1979 öljykriisin juuret puolestaan ovat Iranin vallankumouksessa, jolloin maan öljyntuotanto romahti.
1970-luvulla lukuisissa bensapumpuilla kärsittiin polttoainepulasta. Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) johtaja Timo Vuoren mukaan Suomessakin tilanne on nyt huomattavasti parempi kuin 1970-luvulla.
– Silloin oltiin hyvin öljyriippuvaisia, Vuori sanoo.
Sota Lähi-idässä on kansainvälisen energiajärjestö IEA:n mukaan aiheuttanut historian suurimman öljymarkkinoiden häiriön.
Tilanteen ratkaisua vaikeuttaa se, että Iran pystyy verrattain helposti valvomaan Hormuzinsalmea, sillä pienikin riski drooni-iskuista öljytankkereihin käytännössä pitää alukset paikoillaan.
Öljyliikenteen pysäyttämien on Iranin suurin valtti neuvotteluissa ja se tuskin on halukas avaamaan salmea vapaaehtoisesti ennen kuin se on saanut sovittua itselleen siedettävät rauhanehdot.
Yhdysvaltojen presidentin Donald Trumpin mukaan Iranin kanssa neuvotellaan. Iran ei kuitenkaan ole suostunut Yhdysvaltojen ehtoihin, Trump sanoi. Iranin mukaan se ei neuvottele Yhdysvaltojen kanssa tällä hetkellä.
Se, kuinka kauan Yhdysvaltojen ja Israelin 28. helmikuuta aloittama sota Irania vastaan kestää, on kysymysmerkki. Presidentti Donald Trump on julistanut voittoa, mutta samaan hengenvetoon todennut taisteluiden yhä jatkuvan.
– Ei voi sanoa, että jos huomenna ilmoitetaan, että sota on loppu, kaikki negatiiviset talousvaikutukset häviävät yhdessä yössä, Vuori sanoo.
Donald Trumpin mukaan sotilasliitto Natolla on "erittäin huono" tulevaisuus, jos liittolaismaat eivät auta Yhdysvaltoja Hormuzinsalmen avaamisessa. Trump antoi kommenttinsa brittilehti Financial Timesille. Ainakin Ranska on jo virallisesti kieltäytynyt lähettämästä Persianlahdelle sotalaivoja.
Lue lisää: Trump uhkailee Natoa
Raakaöljyn hinnat lähtivät maanantaina uudelleen nousuun Aasian markkinoilla ja Euroopassa. Viitelaatu Brentin barrelihinta pyöri aamupäivällä Suomen aikaa 104 dollarin vaiheilla. Pohjois-Amerikan WTI-laatu asettui noin sataan dollariin barrelilta.
Nousu on ollut maltillista verrattuna viime viikkojen aikana nähtyihin hurjiin hintapiikkeihin. Kansainvälinen energiajärjestö IEA kertoi sunnuntaina, että öljy alkaa pian virrata varmuusvarastoista maailmanmarkkinoille.
IEA:n jäsenmaat ovat päättäneet vapauttaa markkinoille yhteensä 400 miljoonaa barrelia öljytuotteita strategisista varannoistaan markkinoiden vakauttamiseksi. Kyseessä on IEA:n historian suurin koordinoitu varantojen vapautus.
Viime vuonna Kiina osti noin puolet raakaöljystään ja lähes kolmanneksen nestemäisestä kaasustaan Lähi-Idän valtioista, joihin Iranin sota on levinnyt.
Vastaavasti Yhdysvallat osti alle kymmenesosan öljystään Lähi-idästä vuonna 2025. Luku on pienin sitten 1980-luvun ja suhteellisen verrannollinen Euroopan unioniin, joka toi viime vuonna kuusi prosenttia raakaöljystään Lähi-idästä.