Suomessa ajetaan vuosittain noin 4 000 porokolaria. Niiden määrää on aiemmin pyritty vähentämään muun muassa heijastimien, kanankakan ja paremman tiedottamisen avulla – ilman merkittäviä tuloksia. Älylaitteiden yleistyminen ja tekniikan kehittyminen tarjoavat nyt kuitenkin uuden mahdollisuuden porokolarien vähentämiseen.
Porokello on Lapin ELY-keskuksen hallinnoima tutkimus- ja kehityshanke, jossa luodaan uusi älyliikenteen palvelu porovaroittamiseen mobiilisovelluksen avulla.
Idea palvelusta sai alkunsa kahvipöytäkeskustelusta vuonna 2011. Aluksi sen piti olla tapahtuneisiin porokolareihin perustuva varoitusjärjestelmä, mutta suunnitelmat menivät uusiksi, kun aiheesta kiinnostuneet kuljetusyrittäjät esittivät toiveen reaaliaikaiseen tietoon perustuvasta sovelluksesta.
– Ammattiautoilijat ilmoittivat, että mikäli tällainen järjestelmä olisi käytössä, niin he olisivat valmiita tuottamaan varoituksia, kertoo palvelun takana olevan Paikkatieto Online Oy:n toimitusjohtaja Ahti Lahtela.
– Silloin, kun me aloittelimme tätä projektia, niin minullekin tuli yllätyksenä, kuinka paljon porokolareita Suomessa tapahtuu, Lahtela sanoo.
Tekniikka on Lahtelan leipätyötä. Ajatuksesta eteenpäin kaikki Porokello-sovelluksessa on hänen itsensä tekemää.
Ammattiautoilijoiden tuottamia porovaroituksia
Porokellon toiminta perustuu ammattiautoilijoista koostuvaan verkostoon, joka tuottaa varoituksia ajaessaan pohjoisen teillä.
Lahtelan mukaan ammattikuljettajat tuottavat luotettavaa dataa.
Hän kertoo, että varoitusjärjestelmät, jotka perustuvat useiden eri käyttäjien ilmoituksiin toimivat hyvin siellä, missä ihmisiä on paljon. Tilanne on kuitenkin toinen Pohjois-Suomen poronhoitoalueilla, jossa tiedon tuottaminen saattaa olla yhden henkilön varassa.
– Ammattikuljettajat ovat ottaneet tämän todella hyvin vastaan. He haluavat tuottaa tietoa sekä toisilleen että myös muille tienkäyttäjille.
Kuljetusyrittäjien rekrytointi on alkanut hiljattain. Tavoitteena on saada tuhat ammattiautoilijaa käyttämään Porokelloa. Tällä hetkellä laitteita on käytössä 154 kappaletta.
Porokellon perimmäisenä tavoitteena on puolittaa Suomessa tapahtuvien poro-onnettomuuksien määrä vuoteen 2020 mennessä.
– Tietenkin se edellyttää myös autoilijoilta ajotavan huomioimista, sillä pelkkä tietoisuus ei riitä. Mutta ettei ainakaan jäisi siitä tietoisuudesta kiinni, Lahtela toteaa.
Vain napin painallus
Ammattiautoilija saa käyttöönsä Android-käyttöjärjestelmällä varustetun älypuhelimen, jossa Porokello-sovellus on valmiiksi asennettuna.
Nykyään kuorma-autojen ohjaamot ovat täynnä teknisiä laitteita, jotka voivat viedä kuljettajien huomiota liikenteestä. Ammattiautoilijoiden näkemykset ovatkin ohjanneet Porokellon kehitystä vahvasti.
– Kuljettajilta tuli selkeä viesti. He olivat sitä mieltä, että laitteen on oltava koko ajan saatavilla ja toimenpiteen on vaadittava mahdollisimman vähän kuljettajan huomiota.
– Varoitus annetaan nappia painamalla ja that's it. Kun tullaan alueelle, jossa varoitus on voimassa, tulee siitä selkeä viesti – äänimerkki ja näytön värin muutos.
Puhelimen näytöllä on koko ajan ainoastaan yksi iso nappi, jota kuljettaja painaa havaitessaan poroja. Paikka- ja aikaleima rekisteröityvät palvelimelle, ja alueen ympärille muodostuu halkaisijaltaan 1,5 kilometrin kokoinen varoitusalue.
Kun autoilija, jolla on myös sovellus käytössään, saavuttaa varoitusalueen reunan, antaa puhelin porokellon helähdystä muistuttavan äänimerkin. Myös napin väri muuttuu punaiseksi. Kuljettaja saa välittömän palautteen siitä, että hän on alueella, jossa on havaittu poroja. Porovaroitus pysyy voimassa kahden tunnin ajan ensihavainnosta.
– Poroilla on tapana viettää aikaa tien tuntumassa toisin kuin hirvellä, joka on aina ohikulkumatkalla.
– Sitten, kun meillä on riittävän kattava joukko ammattiautoilijoita, avaamme yleisölle mahdollisuuden saada näitä varoituksia. Tarkoitus on kuitenkin pitää kontrollissa se, kuka varoituksia pystyy tuottamaan, jolloin me pystymme takaamaan palvelun laadun, Lahtela perustelee.
Porokelloa rahoittivat kokeiluvaiheessa Liikennevirasto, Trafi, Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukset sekä Paliskuntain Yhdistys. Tällä hetkellä palvelu saa rahoitusta Liikennevirastolta sekä Lapin ELY-keskukselta.
Porokolarit kartalla
Varoporoa.fi-palvelua ylläpitävä Paikkatieto Online toimitti MTV Uutisille Lapin paliskunnissa vuodesta 2011 lähtien tapahtuneet porokolarit. Porokolareista noin neljäsosaa ei voitu merkitä kartalle, joten kartta ei ole täysin kattava.
Paliskunnista viime vuonna eniten porokolareita tapahtui Muoniossa, jossa auto törmäsi poroon 282 kertaa. Määrä on 6,57 prosenttia kaikista porokolareista. Paliskuntia on 56 kappaletta.
Tilastojen valossa porokolareiden määrä on viime vuosina kasvanut. Viime vuonna kolareita tapahtui 4308.
Kolarimäärät vaihtelevat suuresti, sillä muun muassa sääolot vaikuttavat paljon porojen kulkemiseen teillä ja raiteilla.
Eniten porokolareita sattuu heinä- ja joulukuun välillä. Kuukausista vaarallisin on marraskuu.