Pommiuhkaukset ovat vähentyneet viime vuosien aikana, mutta yhä edelleen poliisi saa tietoonsa kymmeniä uhkauksia vuosittain. Piiritys- ja uhkaustilanteet ovat aivan erityisiä myös poliisille, joka suhtautuu kaikkiin uhkauksiin vakavasti.
Rikospaikan Murharyhmässä keskusteltiin siitä, miten poliisi toimii, kun joku uhkaa pommien tai räjähteiden räjäyttämisellä.
– Uhkaukset on aina otettava vakavasti. Usein ennalta annetut varoitukset ovat aiheettomia, mutta poliisi ei voi tietää sitä etukäteen, joten tällaiset aiheuttavat aina poliisissa paljon toimenpiteitä, rikosylikomisario Jari Kinnunen Sisä-Suomen poliisista kertoo.
– Aina kun puhutaan aseista tai räjähteistä, se on pakko ottaa vakavasti, Helsingin poliisin väkivaltarikosyksikön entinen päällikkö Kari Tolvanen sanoo.
Kun poliisi saa uhkauksen tietoonsa, ensimmäiseksi se analysoidaan ja selvitetään, mitä kautta uhkaus on tullut.
– Meillä on näiden tilanteiden varalle koulutettua, verkostoitunutta poliisin väkeä ja muita toimijoita, joita siinä mahdollisesti tarvitaan, rikosylikomisario (evp.) Thomas Elfgren kertoo.
Tilastojen mukaan vuonna 2019 Suomessa tapahtui lähes 190 pommiuhkausta. Viime vuonna niitä oli noin 60.
– Koska tekniikka on kehittynyt, uhkaukset ovat vähentyneet. Poliisi saa pääsääntöisesti nopeasti selville, kuka uhkauksen on soittanut tai lähettänyt, Kinnunen sanoo.
Lue myös: UMK-kilpailuun kohdistettiin uhkaus – poliisi selvitti mahdollista pommiuhkaa: "Areenan tiloja ei ollut tarvetta sulkea tai tarkistaa"
Neuvottelijoilla keskeinen rooli
Uhkaus- ja piiritystilanteissa on tyypillistä, että poliisi käyttää apuna koulutettuja neuvottelijoita.
– Näissä tilanteissa kaksi vuorokauttakaan ei ole mikään pitkä aika. Toiminnan lähtökohta on aina, että kukaan ei loukkaannu tai kuole tilanteessa. Neuvottelu pyrkii nimenomaan siihen, että tilanne jäädytetään sellaiseksi, että siellä ei tapahdu mitään erityistä. Pääsääntö on, että neuvottelua jatketaan, kesti se kuinka kauan tahansa, Elfgren kertoo.
– 90-luvulla neuvottelutoimintaa lähdettiin kehittämään ja neuvottelijoita koulutettiin ympäri Suomea. Neuvottelu on kaiken lähtökohta pääsääntöisesti, mutta neuvottelija ei johda tilannetta. Hän on yksi työväline koko isossa organisaatiossa, Tolvanen sanoo.
Katso videolta koko Murharyhmän keskustelu, jossa kerrotaan, miten Hirsalan dramaattinen piiritys eteni ja miten poliisi pyrkii ratkaisemaan pitkittyneen piiritystilanteen.
Lue myös: Anne pakeni takapenkiltä vain sekunteja ennen Mikkelin suurta autoräjähdystä – katso nuoren naisen kertomus ja pako videolta
Verottajalle katkera mies ajoi autopommilastin kanssa Helsingin keskustaan – oikeusministeri Häkämies neuvotteli ja saattoi estää joukkotuhon
Katso Rikospaikan juttu verottajalle katkeroituneesta autopommimiehestä tästä:
13:56
