Poliisi löysi viime vuonna ennätysmäärän isoja huumekasvattamoja Suomessa – koronapandemialla osuutta piilojen paljastumiseen

Viime vuonna isompia kasvattamoja, jotka luokitellaan poliisin tilastoissa huumeiden viljelystä johtuviksi törkeiksi huumausainerikoksiksi, löytyi yhteensä 142 kappaletta. 2010-luvun alkupuolella törkeiden tapausten kokonaismäärä oli vielä reilusti alle sadan, ja koko 2010-luvun kasvu on ollut maltillista lukuunottamatta kahta viime vuotta.

Valtaosa löytyy syrjäisistä kiinteistöistä, niiden autotalleista, varastoista tai asuintiloista.

– Kasvattaminen kuitenkin vaatii järjestelyjä ja laitteita. Siitä tulee myös hajuhaittoja, ja sen vuoksi halutaan olla hiukan sivummalla. Näyttäisi siis siltä, että yleisimmin kasvattamoja löytyy keskusten ulkopuolelta ja omakotitalojen yhteydestä, sanoo rikosylikomisario Kari Siivo Poliisihallituksesta.

Osa teollisista kasvattamoista löytyi myös tarkoitusta varta vasten vuokratuista halleista.

Yleensä törkeiksi huumausainerikoksiksi luokitellaan tapaukset, joissa kasveja on löytynyt 40 kappaletta. Raja ei kuitenkaan tuomioistuimissa ole selkeä, sillä lopulliseen rikosnimikkeeseen vaikuttaa esimerkiksi kasvin tetrahydrokannabinoli- eli THC-pitoisuus, joka selvitetään keskusrikospoliisin rikosteknisessä laboratoriossa.

Lue myös: Mikkelissä levitettiin kilokaupalla kannabista – poliisi sai kiinni ammattimaisen organisaation

Korona saattanut vaikuttaa löytymiseen

Koronapandemialla saattaa Siivon mukaan olla osuutta viljelmien runsaaseen paljastumiseen viime vuonna. Lähtökohtaisesti huumerikollisuus on piilorikollisuutta, ja todennäköisesti vain pieni osa tapauksista tulee poliisin tietoon.

Viime vuonna poliisin tehtävät siirtyivät kuitenkin pitkälti yleisiltä paikoilta ihmisten koteihin.

– Näillä tehtävillä huumausainerikoksia sitten vaan tulee enemmän ilmi. Kasvattamoiden osalta on tapahtunut samanlainen ilmiö. Toki törkeänä huumausainerikoksena kirjattavia kasvattamoita paljastetaan myös poliisin omalla toiminnalla, mutta kyllä näitä tulee ilmi myös muiden tehtävien, kuten liikennevalvonnan, yhteydessä. Kotietsinnällä toiminta sitten paljastuu.

Lue myös: Serbiliiga pyöritti laajaa kannabisbisnestä Suomessa - KRP: organisaatio vuokrasi maaseutukiinteistöjä kannabiksen kasvattamiseen

Kotikasvatusinto hiipunut

Vielä viime vuosikymmenen alussa Suomessa oli kannabiksenkasvatusbuumi, joka näkyi myös löytyneiden kasvien määrässä. Esimerkiksi vuonna 2013 poliisi takavarikoi 23 000 kannabiskasvia.

Edelleen pienempiä viljelmiä paljastuu noin tuhat vuodessa, mutta trendi on ollut laskeva. Kaikkiaan vuonna 2018 Suomesta takavarikoitiin enää 13 000 kasvia. Määrän lasku selittyy suurelta osin juuri kotikasvatusinnon hiipumisella.

Kiinnijäämisriski esimerkiksi kerrostaloissa on suuri, sillä poliisi saa paljon vihjeitä sivullisilta esimerkiksi hajuhaitoista. Lisäksi kannabiksen kasvattaminen on Suomen oloissa työlästä ja aikaa vievää.

Kasvatuksen sijaan monet käyttäjät ovat päätyneet hankkimaan huumeet muualta, lähinnä netin kautta tai katukaupasta.

– Kysyntä on kovaa. Kannabis, erityisesti marihuana, on yleisimmin käytetty huumausaine Suomessa. Myös tarjonta ja kasvatus tulevat lisääntymään, Siivo ennakoi.

Lue myös: Asunnosta leijaillut haju vei ison kannabisviljelmän jäljille Helsingissä: "Voidaan puhua ammattimaisesta kasvatustoiminnasta"

Viljelyn ennakoidaan ammattimaistuvan edelleen

Kannabis ja erityisesti sen kukinnoista saatava marihuana, on Suomessa yleisimmin käytetty huume.

Myös keskusrikospoliisissa on ennakoitu kasvatuksen ammattimaistumista. Esimerkiksi Norjassa ja Hollannissa rikollisorganisaatiot ovat jo vuosien ajan harjoittaneet kannabiksen suurimittaista ammattimaista kasvatusta kukkien ja vihannesten kasvatuksessa käytettävissä suurissa kasvihuoneissa.

Keskusrikospoliisissa selvitetään parhaillaan, millaisia tekoja löytyy suuren lukumäärän taustalta.