Mihin perustuu plasebo eli lumelääke? Lääketieteen etiikan dosentti Pekka Louhiala kertoo, että muuhunkin kuin omaan uskoon. Epäempaattinen lääkäri voi jopa niin sanotun plasebovaikutuksen sijaan saada aikaan sen vastakohdan eli nosebovaikutuksen. Toisin kuin vielä parikymmentä vuotta sitten, enää Suomessa ei voi antaa potilaille varsinaisia plasebotabletteja.
Olipa kerran nuorehko mies. Hän osallistui lääkekokeeseen, jossa puolelle potilaista annettiin masennuslääkettä ja puolelle plaseboa.
Kesken koetta miehelle tuli kriisi – tyttöystävä jätti. Mies ajatteli, ettei elämällä ole enää mitään arvoa.
– Tämän seurauksena mies otti kerrallaan koko purkillisen saamiaan tabletteja. Hän meni niin huonoon kuntoon, että verenpaine laski dramaattisesti ja elintoimintoihin tuli vakavia muutoksia. Mies ei kuollut, mutta päätyi teho-osastolle. Siellä huomattiin, että hän oli ottanut purkillisen plaseboa, Pekka Louhiala kertaa tositarinaa.
– Fakta on, että vaikuttamaton aine ei vaikuta. Mutta ihmisen mieli on aika mielenkiintoinen.
Ehdotus: hoivavaikutus
– Plasebo tarkoittaa vaikuttamatonta ainetta – ei välttämättä lääkettä, vaan hoitomenetelmää, jolla ei oikeasti ole biologista vaikutusta, Louhiala sanoo.
Termiä on käytetty lääketieteessä runsaat 200 vuotta.
– Noin sata vuotta sitten sen rinnalle ilmestyi "plasebovaikutus". On kuitenkin aika absurdia puhua vaikuttamattoman aineen vaikutuksesta. Taustalta löytyy usein monia muitakin tekijöitä, kuten se, että ihmisten oireilla on tapana vaihdella ja lievittyä itsestään. Vaikutuksensa on myös sillä, jos esimerkiksi masennuslääketutkimukseen osallistuva saa plasebolääkkeen lisäksi psykologista keskusteluapua.
