Omaan asuntoon sijoittaminen on suosittu suomalainen pitkäaikaisen säästämisen muoto. Viime aikoina suosioon on noussut myös vuokralle tarjottava asunnon ostaminen, eli asuntosijoittaminen.
Asuntosijoittamisesta on puhuttu viime aikoina paljon. Vaikka asuntosijoittamisessa on riskejä, monelle se on järkevä tapa kartuttaa varallisuutta.
Vaikka omaa asuntoa ostaessa tunteet veisivätkin järjestä voiton, asuntosijoittamisessa järjen pitää ehdottomasti voittaa.
– Kaikki asunnot eivät sovi sijoitukseksi, siksi oston perustelu pitää onnistua faktoilla. Parhaimmista sijoituskohteista kilpaillaan hanakasti, joten uutta sijoitusasuntoa pohtivan kannattaa perehtyä huolellisesti asuntomarkkinoihin ja alueen hinta- ja vuokratasoon. Suuri osa suomalaisten kotitalouksien varallisuudesta on jo kiinni omassa kodissa, joten hajautusmielessä kaikkia sijoitusvaroja ei välttämättä kannata laittaa seiniin – osa olisi syytä sijoittaa muihin omaisuusluokkiin, kertoo Nooa Säästöpankin toimitusjohtaja Tommi Rytkönen.
Mitä jää viivan alle?
Rytkönen kertoo, että asuntosijoittamisen tuoton voi laskea melkein yhtä monella tavalla kuin on asuntosijoittajiakin.
– Jätetään tässä yhteydessä asunnon arvolla spekulointi syrjään ja puhutaan taloyhtiöstä, vuokralaisprofiilista ja oman pääoman tuotosta – ja ennen kaikkea sijoitusstrategiasta: siitä miksi ylipäänsä haluaisi sijoittaa asuntoihin.
Asuntosijoittaminen on yksi harvoista sijoittamisen muodoista, jossa varsin maltillisella riskinotolla on järkevää harkita lainan ottamista ja antaa vieraan pääoman työskennellä oman varallisuuden kartuttamiseksi.
Rytkönen muistuttaa, että tyypillinen suomalainen asuntosijoittaja omistaa 1–2 asuntoa eikä johda toimintaansa excel-laskukaavojen kautta. Hän sanoo jopa hieman vierastavansa koko asuntosijoittajatermiä.
