Petteri Sihvonen: Jukka Jalosen seuraaja varmistui – suitsuttaa Nuoria Leijonia: "Oikein hävitty"

MTV Urheilun asiantuntija Petteri Sihvonen kiittelee Nuorten Leijonien suoritusta puolivälieräottelussa Yhdysvaltoja vastaan. Suomi pelasi erinomaisesti, vaikka hävisikin maalein 4-3.

Täältä analyytikon hattu nousee päästäni, hyvät Nuoret Leijonat ja sen valmennusjohto! Näin erinomaista jääkiekkoa en muista suomalaisen jääkiekkojoukkueen pelanneen kahdesti peräkkäin, mitä nyt saatiin todistaa Suomelta ensin Ruotsia ja sitten Yhdysvaltoja vastaan nuorten MM-kisoissa.

Ensin Ruotsi taitavine pelaajineen oli täydellinen vastaantulija Suomea vastaan puolivälieräottelussa.

Välieräottelussa Nuoret Leijonat oli pelillisesti parempi Yhdysvaltoja vastaan tasakentällisin ja vähintäänkin yhtä hyvä erikoistilanteissa.

Suomen kannalta valitettavasti vain erikoistilannepelaamisessa tulos noudatteli pelaamisen sisältöjen voimasuhteita. Tasaviisikoin Suomi luvalla sanoen dominoi pelin virtausta, mutta USA vei silti koko potin.

Toki ei sovi unohtaa, että USA tuotti osaltaan muutamia sellaisia ylivoimahyökkäyksiä, joista Suomi selvisi taistellen ja tuurilla, ja joita harvemmin suomalainen huippujoukkue antaa tilaisuuksina vastustajilleen.

Tosin tuo edellä mainittu oli seurausta siitä, että Nuoret Leijonat pelasi upeaa nopeaa kiekkokontrollilätkää aloitteet käsissään pitäen. Kun näin pelaa, silloin peli varaa väkisinkin jokusen pomppukiekon ja virhearvion tavalla, josta vastustaja pääsee kääntämään.

Jos sanoin kisojen alussa, että Nuorten Leijonien voitto Sveitsistä oli ”väärin voitettu”, nyt sanon, että tappio Yhdysvalloille oli ”oikein hävitty”. Pelit pitää voittaa ja hävitä omalla peli-identiteetillä.

Se on mukava merkitä ja ikuistaa tähän, että jälleen kerran suomalainen jääkiekkojoukkue, tällä kertaa tämä Nuoret Leijonat, onnistui neutralisoimaan vastustajan pelaajamateriaaliedun.

Kun peliä katsoi, ei peli mitenkään tuonut esiin mitään sellaista, mikä olisi viitannut USA:n joukkueen NHL:n varaustilaisuuden ensimmäisen kierroksen varausten suunnattomaan lukumäärään. Parempia pelaajia tässä nimenomaisessa pelissä olivat suomalaiset pelaajat.

No, katsotaan vielä Suomen pronssipeli Venäjää vastaan, sen jälkeen on laajemman yhteenvedon paikka.

Vaan jo tähän kohtaan haluan paljastaa sen, mitä olen vaivihkaisesti seurannut silmä kovana läpi nuorten turnauksen: Olen pitänyt Antti Pennasta kärkiehdokkaana aikanaan Jukka Jalosen paikalle Leijonien päävalmentajaksi.

Ehtoni oli, että Pennanen onnistuu näiden käsillä olevien kisojen päävalmentajan tehtävässään erinomaisesti. Nyt – erinomainen sellainen – näyttö on annettu.

Suomalaisen valmentamisen erikoisasia on niin kutsuttu turnausvalmentaminen. Vaikka Nuoret Leijonat pelasi jo aika hyvin harjoitusottelussa Yhdysvaltoja vastaan, on Pennasen (esikuntineen) ansiota, että turnauksen viiden ensimmäisen ottelun aikana Suomi oli edistynyt huomattavasti enemmän pelaamisen prosessissaan verrattuna USA:han.

Toinen Pennasen asemaa Jalosen kruununprinssinä tukeva seikka on se, miten pieteetillä Pennanen kiinnitti ja kultivoi Nuorten Leijonien pelaamisen Meidän pelin doktriiniin.

Täältä yhden miehen juryni on puhunut, kantani on selvä.

Lue myös:

    Uusimmat