Pelokkuus ja arkuus rajoittavat koiran elämää – "Ihmispelkoisilla koirilla on lyhyempi elinikä"

Voiko koiran kouluttamisella ohittaa perinnöllisen altistuksen käytösongelmille? 0:55
Voiko koiran kouluttamisella ohittaa perinnöllisen altistuksen käytösongelmille?

Ääniarkuus on yleinen ongelma koirilla Suomessa. Arkuus ja pelokkuus voivat jopa lyhentää koiran elinikää.

Eläinten käyttäytymistieteen dosentti Katriina Tiira kertoo Huomenta Suomen haastattelussa, että Suomessa tehtyjen tutkimusten mukaan ääniarkuus on yksi koirien tyypillisimmistä käytösongelmista.

Ääniarkuutta voivat aiheuttaa mitkä tahasa kovat äänet: ilotulitus, ukkonen tai jopa mikroaaltouunin ääni.

Katso yllä olevalta videolta, voiko koiran kouluttamisella ohittaa perinnöllisen altistuksen käytösongelmille. Koko Huomenta Suomen keskustelun voit katsoa artikkelin lopusta löytyvältä videolta.

Ihmispelkoisilla koirilla on lyhyempi elinikä

Katriina Tiiran mukaan koirilla pelokkuus on ylipäätään iso ongelma.

– Kaikki nämä ovat todella voimakkaita negatiivisia tekijöitä koiran hyvinvoinnille, Tiira toteaa.

Tiira kuvailee pelkoa ja arkuutta ikään kuin pitkäaikaiseksi stressitilaksi. Jos koira pelkää esimerkiksi vieraita ihmisiä, tässä yhteiskunnassa heitä joutuu aika paljon kohtaamaan, Tiira sanoo.

– Se on oikeasti koiran terveydelle haitallista. Ollaan havaittu jopa, että ihmispelkoisilla koirilla on lyhyempi elinikä.

Arkuus ja pelkääminen näkyvät Tiiran mukaan koiran käytöksessä väistämisenä ja välillä aggressiona.

Koirasta näkee Tiiran mukaan jo viiden kuukauden iässä, jos koira on äärimmäisen pelokas ja pelkää esimerkiksi juuri vieraita ihmisiä, uusia tilanteita ja ulos lähtemistä.

– Silloin täytyy  lähteä hakemaan apua, se harvemmin muuttuu siitä. Ehkä jotain voi koiran kanssa tehdä, mutta ilman mitään apua tällaiset pelokkuudet vain pahenevat, Tiira toteaa.

Katso myös: Mistä apu koirien terveys- ja luonneongelmiin?

Mistä apu koirien terveys- ja luonneongelmiin? 9:14
Vieraana Kennelliiton jalostustieteellisen toimikunnan puheenjohtaja Kirsi Sainio ja eläinten käyttäytymistieteen dosentti Katriina Tiira.

Lue myös:

    Uusimmat