Johnsonin koronarajoitusten rikkominen voi luoda uusia jakolinjoja konservatiivipuolueen sisälle, mutta pidemmällä aikavälillä Britannian sisäpolitiikassa painavat muun muassa Brexit ja Ukrainan kriisi.
Britannian pääministeri Boris Johnsonin niukka voitto epäluottamusäänestyksessä voi jäädä vain kolhuksi Johnsonin uralla. Pidemmällä aikavälillä Britannian sisäpolitiikkaan vaikuttavat enemmän muun muassa Brexit ja Ukrainan kriisi, arvioi akatemiatutkija Timo Miettinen Helsingin yliopiston Eurooppa-tutkimuksen keskuksesta.
Keskeinen syy konservatiivipuolueen epäluottamuksen esitykselle oli se, että koronarajoituksia rikottiin juhlissa, jotka pidettiin pääministeri Johnsonin virka-asunnolla. Uutistoimisto AFP:n mukaan Johnson on ensimmäinen Britannian pääministeri, jonka on todettu rikkoneen lakia.
Johnson voitti myöhään maanantaina epäluottamusäänestyksen äänin 211–148 ja saa pitää paikkansa konservatiivipuolueen puheenjohtajana sekä maan pääministerinä. Voitosta huolimatta yli 40 prosenttia puolueen päättäjistä äänesti Johnsonia vastaan.
– Kyse ei ole vain pienestä klikistä konservatiivipuolueen sisällä, vaan tämä vajaa 150 kansanedustajaa kertoo siitä, että tyytymättömyyttä Johnsoniin on hyvinkin laajalla rintamalla, Miettinen korostaa.
Lue myös: Helena Petäistön kolumni: Manner-Euroopan lökäpöksyt
Uusi epäluottamusäänestys voitaisiin järjestää sääntöjen mukaisesti vasta vuoden kuluttua edellisestä kerrasta, joten Johnson on siihen asti turvassa uusilta äänestyksiltä. Sääntöjä on kuitenkin mahdollista muuttaa tulevan lokakuun puoluekokouksessa.
Kyseessä poikkeuksellinen epäluottamuksen osoitus
Aiemmissa konservatiivien epäluottamuslauseäänestyksissä Johnsonin edeltäjät ja päättivät kumpikin lopulta jättää tehtävänsä, vaikka voittivat omat äänestyksensä niukasti. He näkivät pääministeriytensä vahingoittuneen liikaa prosessin myötä.