Koronaviruspandemia ajoi eri ikäiset suomalaiset neljän seinän sisälle. Pandemiavuoden vaikutukset lähisuhdeväkivaltaan saattavat näkyä tilastoissa kunnolla vasta myöhemmin.
Lähisuhdeväkivaltaan liittyvät ilmoitukset ja avunpyynnöt ovat koronapandemian myötä lisääntyneet ja väkivalta vaikuttaa pahentuneen.
Helsingin kaupungin sosiaali- ja kriisipäivystyksen päällikkö Pia Mäkeläisen mukaan avun tarjoajiin on otettu pandemian myötä enemmän yhteyttä. Palveluiden kysyntä voi Mäkeläisen mukaan kasvaa kuitenkin viiveellä.
– Tällaiset asiat tulevat vähän viiveellä eli meillä ei ole selkeää kokonaisnäkymää tähän, jos mietimme asiaa tutkimuksen näkökulmasta, Mäkeläinen kommentoi Uutisaamun haastattelussa.
Vuonna 2020 avio- ja avopuolisoiden välinen väkivalta lisääntyi Suomessa ennakkotietojen mukaan kuudella prosentilla.
Lähisuhdeväkivallan uhreille tarkoitetun Nollalinjan puheluiden määrä kasvoi 31 prosentilla, ja rikosuhripäivystyksestä apua hakeneiden määrä kasvoi 25 prosentilla.
Lue myös: Liikkumisrajoitusten pelätään iskevän huono-osaisiin: "Sulku koskettaa kipeimmin sinne"
Rajoituksilla vaikutusta
Mäkeläisen mukaan liikkumisen rajoittaminen pandemian aikana on voinut vaikuttaa kielteisesti lähisuhdeväkivaltaan. Myös lasten etäopiskelu on johtanut siihen, että esimerkiksi koulu ja poliisi, jotka perinteisesti tekevät lastensuojeluilmoituksia, ovat olleet etäämmällä lapsista ja nuorista.
– Muutenkin kun puhutaan lähisuhdeväkivallasta niin tämä on piilorikollisuutta.
Tilastollisesti katsottuna lähisuhdeväkivalta on sukupuolittunutta: tekijä on useammin mies kuin nainen.
Mäkelän mukaan tekijöiden ja uhrien ikähaitari on laaja.
– Se voi olla avio- tai avopuoliso, nykyinen tai entinen, lapsi tai vanhempi tai esimerkiksi joku tuttu. Tämä on laaja skaala.
Kampanjasta apua ja tukea
Koronapandemian rajoitustoimet ovat lisänneet perheiden kuormitusta ja ihmisten kokemaa stressiä. Lisäksi eristäytyneisyyden takia lähisuhdeväkivallan uhrin voi olla tavallista vaikeampaa hakea apua tai erota väkivaltaisesta suhteesta.
