Palomies Harri kertoo hyytävistä kokemuksistaan ja havainnoistaan pelastajan uraltaan.
Sosiaalisesta mediasta tuttu palomies Harri eli pelastaja Harri Minkkinen kertoo tuoreessa esikoiskirjassaan Tulta päin – Palomiehen tositarinoita (2026 Deadline Kustannus) muun muassa, miten päätyi pelastajaksi sekä uransa ikimuistoisimmista hetkistä.
Minkkinen halusi jo pienestä pitäen pelastajaksi, mutta syy oli jotain synkempää: perheväkivalta ja alkoholismi lapsuuden kodissa.
– Lapsuuden rajujen kokemusten ja isäni alkoholismin kautta lähti ajatus, että haluan olla turvallinen ihminen ja auttaa heikossa asemassa olevia. Olin 5- tai 6-vuotias, Minkkinen kertoo Huomenta Suomessa.
Uhkaukset ja väkivalta jatkuvasti läsnä
20 vuotta on nyt vierähtänyt pelastustehtävissä Oulussa.
Sinä aikana, erityisesti viimeisten kymmenen vuoden aikana, toimintaympäristö on muuttunut arvaamattomaksi, Minkkinen kertoo.
– Ei voida enää luottaa kaikkiin normeihin ja sääntöihin, joita ennen oli. Kohtaamme uhkailua ja väkivaltaa tehtävillä. Auttajat joutuvat pelkäämään työssään. Järkyttävä suuntaus tässä yhteiskunnassa.
Erityisesti ensihoitajat joutuvat kohtamaan väkivaltaa tehtävillä.
Aiemmin olemme kertoneet Asian ytimessä -dokumentissa neljän ensihoitajan kokemuksista. Vaarojen ja uhkien kirjo oli laaja: panttivangiksi ottamista, puukotusta, kirveellä jahtaamista, ambulanssia kohti ampumista, kuristamista, sanallista uhkailua sekä huorittelua.
Lue lisää: Ensihoitajat kertovat MTV:lle työnsä vaaroista
– Pahoinvointi resonoi yhteiskunnassa kaikissa ikäluokissa, Minkkinen sanoo.
Vaarallisin tehtävä
Minkkiseltä kysyttiin Huomenta Suomessa myös, mikä hänen mukaansa on vaarallisin työtehtävä pelastajalle. Minkkinen lähtee siitä, mitä esi- tai taustatietoja hätäkeskuksella on tehtävästä antaa.
– Vaarallisin on semmoinen, että esitietoja tehtävästä on hyvin niukasti saatavilla. Sitten, kun mennään tehtäväpaikalle, niin siellä voi olla ihan mitä vain.
Vastassa voi olla esimerkiksi "haavakoodilla" hälytetty tehtävä, missä on puukotettu, käytetty törkeää väkivaltaa ja huumausaineita, Minkkinen kertoo omakohtaisista kokemuksistaan.
– Ne ovat vaarallisia, koska ne eskaloituvat todella nopeasti.
Kahta keikkaa ei unohda
Kahta hälytystehtävää Harri Minkkinen ei unohda: työkaverin menehtymiseen johtanut onnettomuus Hailuodon jäätiellä vuonna 2022 sekä Oulussa vuonna 2013 sattunut nokkakolari, jossa Minkkinen pelasti äidin ja vauvan.
Hailuodon jäätien onnettomuudessa oli kyse siitä, että jäätietä kunnostamassa ollut työkone oli juuttunut jäihin.
Juttu jatkuu videon alla.
0:20
Työkone pyrittiin saamaan jäistä siten, että pelastaja yritti peruuttaa konetta sen oviaukosta traktorin vetäessä sitä samaan aikaan taaksepäin. Yritys ei onnistunut ja työkone upposi pelastaja mukanaan. Pelastajaa ei onnistuttu pelastamaan.
– Se [onnettomuus] tulee aina olemaan osa oululaisia pelastajia ja osa minua, Minkkinen kertoo.
Lue lisää: Näin palomiehen hengen vaatinut turma tapahtui Hailuodon jäätiellä
Oulun traagisessa onnettomuudessa puolestaan kaksi henkilöautoa nokkakolaroi suoralla tieosuudella maaliskuussa 2013.
Autojen kuljettajat menehtyivät kolaripaikalle, mutta toisen, pahoin murskaantuneen, auton sisältä löytyi elossa puolen vuoden ikäinen vauva ja vakavasti loukkaantunut nuori äiti.
– Kaisa-äiti selvisi, mutta loukkaantui tosi vaikeasti. Pikkuvauva selvisi ilman naarmuakaan. Me [10 pelastajaa] sitä puolitoistatuntia siellä 24 asteen pakkasessa, pimeyden ja lumen keskellä pelastettiin. Sitä en kyllä unohda koskaan.
Lue lisää: Autokolari muutti Kaisan elämän lopullisesti – "Ensin olin vaimo ja äiti, sitten leski ja yksinhuoltaja"
Myöhemmin, vuosien päästä Harri Minkkinen ja Kaisa pääsivät tapaamaan toisensa.
Kohtaamisen voit katsoa alla olevalta videolta.
8:53