Palomies Harri kertoo hyytävistä kokemuksistaan ja havainnoistaan pelastajan uraltaan.
Sosiaalisesta mediasta tuttu palomies Harri eli pelastaja Harri Minkkinen kertoo tuoreessa esikoiskirjassaan Tulta päin – Palomiehen tositarinoita (2026 Deadline Kustannus) muun muassa, miten päätyi pelastajaksi sekä uransa ikimuistoisimmista hetkistä.
Minkkinen halusi jo pienestä pitäen pelastajaksi, mutta syy oli jotain synkempää: perheväkivalta ja alkoholismi lapsuuden kodissa.
– Lapsuuden rajujen kokemusten ja isäni alkoholismin kautta lähti ajatus, että haluan olla turvallinen ihminen ja auttaa heikossa asemassa olevia. Olin 5- tai 6-vuotias, Minkkinen kertoo Huomenta Suomessa.
Uhkaukset ja väkivalta jatkuvasti läsnä
20 vuotta on nyt vierähtänyt pelastustehtävissä Oulussa.
Sinä aikana, erityisesti viimeisten kymmenen vuoden aikana, toimintaympäristö on muuttunut arvaamattomaksi, Minkkinen kertoo.
– Ei voida enää luottaa kaikkiin normeihin ja sääntöihin, joita ennen oli. Kohtaamme uhkailua ja väkivaltaa tehtävillä. Auttajat joutuvat pelkäämään työssään. Järkyttävä suuntaus tässä yhteiskunnassa.
Erityisesti ensihoitajat joutuvat kohtamaan väkivaltaa tehtävillä.
Aiemmin olemme kertoneet Asian ytimessä -dokumentissa neljän ensihoitajan kokemuksista. Vaarojen ja uhkien kirjo oli laaja: panttivangiksi ottamista, puukotusta, kirveellä jahtaamista, ambulanssia kohti ampumista, kuristamista, sanallista uhkailua sekä huorittelua.
