Palomies Harri ei koskaan unohtanut traagista kolaria, josta pelastettiin nuori äiti ja vauva. 12 vuotta myöhemmin pelastaja kohtaa pelastetut.
17. maaliskuuta 2013 kaksi henkilöautoa kolaroi suoralla tieosuudella Oulussa. Autojen kuljettajat menehtyivät kolaripaikalle.
Toisen, pahoin murskaantuneen, auton sisältä löytyi elossa puolen vuoden ikäinen vauva ja vakavasti loukkaantunut nuori äiti.
Palomies Harri eli Harri Minkkinen ei ole koskaan unohtanut tuota työkeikkaa.
– Muistan, kun näin lasten pienen turvaistuimen, joka oli kolmessa osassa halki. Kysyin joltain, missä on se pikkulapsi tästä ja minulle sanottiin, että vauva lähti juuri ambulanssilla Oysiin, Minkkinen muistelee.
Nyt, 12 vuotta myöhemmin, hän sai viimein tietää, miten äidille ja vauvalle kävi.
– Pelastajat harvoin saavat tietoa siitä, mitä tapaturmien ja onnettomuuksia uhreille tapahtuu. Sillä on iso merkitys pelastajille, ensihoitajille ja lääkäreille, että se tieto tulisi jotain kautta, miten elämä on jatkunut. Se tieto yleensä vain haihtuu jonnekin, eikä sitä saa mistään.
10 palomiestä, 1,5 tuntia
Kolarissa vakavasti loukkaantunut nuori äiti oli Kaisa Rönkkö. Hän ei muista onnettomuudesta mitään, koska nukkui, kun toinen auto törmäsi hänen perheensä autoon. Törmäyksessä Kaisa menetti tajuntansa.
– Vähän niin kuin sitä kolaria ei olisi tapahtunut lainkaan mun elämässä. On vain elämä ennen onnettomuutta ja sen jälkeen. Välissä on pelkkää mössöä, Kaisa kertoo Harrille melkein 12 vuotta onnettomuuden jälkeen.
Tapaamisessa Kaisalle selviää, että hänen jalkansa olivat jääneet jumiin saman kuskin penkin rakenteisiin, johon hänen aviomiehensä ja esikoisensa isä oli menettänyt henkensä. Penkki oli paiskautunut törmäyksen voimasta takapenkille.
Kaikkiaan 10 palomiestä teki 1,5 tuntia töitä, jotta he saivat tajuttoman ja pahoin loukkaantuneen Kaisan irti murskautuneesta autosta. Yksi heistä oli Harri Minkkinen.
– Auto oli lyhentynyt ainakin metrillä tai puolellatoista, siksi sinut oli tosi vaikea saada irrotettua sieltä, Harri kertoo Kaisalle.
– Olosuhteet olivat karut: kova pakkanen, kova viima ja pimeys. Siinä penkalla, missä auto oli, oli metri lunta. Me palomiehet olimme vyötäröä myöten lumessa ja teimme lumitöitä, jotta pystyimme toimimaan, Harri kuvailee yön tapahtumia.