Helsingin pelastuslaitos on tehtävämäärältään maan suurin pelastuslaitos. Joka päivä joku sen ensihoitajista joutuu uhka- tai väkivaltatilanteeseen.
– Viime vuonna hoidimme noin 52 000 kiireellistä ensihoitotehtävää, mikä tarkoittaa, että ensihoitajamme lähtivät auttamaan jotakuta noin 145 kertaa vuorokaudessa eli noin joka kymmenes minuutti, kertoo MTV:lle työhyvinvointiasiantuntija Jenna Peteri Helsingin kaupungin pelastuslaitokselta.
Jokainen pelastuslaitos seuraa oman alueensa uhka- ja väkivaltatilanteita.
Helsingissä ensihoitajia ja muuta käytännön työtä tekevää henkilöstöä on ohjeistettu tekemään jokaisesta uhka- ja väkivaltatilanteesta ilmoitus työnantajalleen, jotta työnantaja voi tarjota tukea työntekijälle ja reagoida vaaratekijöihin.
Lisäksi ilmoitusten tarkoitus on tuottaa luotettavaa tilastotietoa ja pitää työnantajan pitäminen kartalla työntekijöidensä turvallisuudesta hälytystehtävillä.
– Vaikka ilmoittaminen on tehty helpoksi, valitettavan usein ilmoitus jää silti meidänkin alueella tekemättä. Meidän järjestelmäämme tulee alta sata uhka- ja väkivaltailmoitusta vuodessa, vaikka tiedämme, että näitä tilanteita sattuu joka päivä, Peteri sanoo.
Suomen pelastusalan ammattilaisista (SPAL) kerrotaan, että tilanne on sama maanlaajuisesti. Tilastot eivät siis vastaa missään päin maata todellisuutta, vaan uhka- ja väkivaltatilanteita tapahtuu merkittävästi ilmoitettua enemmän.
11:07
Näin Suomen pelastusalan ammattilaisten edunvalvontajohtaja Pasi Jaakkola kertoo ensihoitajien kokemista uhkatilanteista.
Tuoreimman Helsingin kaupungin henkilöstökyselyn mukaan lähes kaikki ensihoitotyötä tekevät vastasivat kokeneensa uhka- ja väkivaltatilanteita työssään viimeisen vuoden aikana.
Uusimmassa Asian ytimessä -dokumentissa tutustutaan ensihoitajien työn varjopuoleen.
"On otettu panttivangiksi, puukotettu, jahdattu kirveellä, ammuttu ambulanssia kohti, kuristettu ja yritetty heittää ulosteella." Näin kuvailee Mika ensihoitajien arkea.
Venla kertoo naisvihasta ja huorittelusta. "Olen todistanut vierestä, kun potilas tarttui työpariani munista."
Joka päivä joku ensihoitaja Suomessa joutuu uhkaavaan tai väkivaltaiseen tilanteeseen. Katso koko dokumentti alta.
17:56Dokumentin katsominen vaatii maksuttoman MTV Katsomo -kirjautumisen.
Uhka moninaista
Haukkumista ja haistattelua. Väkivallalla ja tappamisella uhkailua. Sylkemistä, huitomista tai potkimista.
– Ilmoitukset kattavat monenlaisia tilanteita, sillä ihminen voi käyttäytyä uhkaavasti monilla eri tavoilla. Pelotella sanallisesti, puhua erittäin levottomia, ilmehtiä tai muutoin liikehtiä kehollaan uhkaavasti, Peteri selvittää.
Hän kertoo tehneensä itsenkin ensihoitajan työtä.
– Olen itse ollut tilanteessa, jossa henkilö tekee sormistaan aseen ja on ampuvinaan kohti. Aika monta kertaa joku on uhannut hakata, vahingoittaa ensihoitajaa tai hänen perhettään tai kertonut tulevansa tämän kotiin tekemään vahinkoa.
Ambulanssi on suljettu ja ahdas tila, jossa on mentävä lähelle potilasta.
– Voi tulla seksuaalista häirintää ja sopimattomia ehdotuksia. Joskus potilas on vihjaillut, että pitäisikin hoitaa hänen sukupuolielimiään. Myös miehet kohtaavat epäasiallista ehdottelua, Peteri kuvailee.
Helsingissä ensihoitotehtäviä hoitavat päätoimisten ensihoitajien lisäksi 85 prosenttia laitoksen pelastajista (palomies). Ensihoitajista 36 prosenttia on naisia ja 64 prosenttia miehiä. Pelastajista vain muutama on naisia, loput ovat miehiä.
Noin 85 prosenttia Helsingin pelastuslaitoksella työskentelevistä pelastajista tekee myös ensihoitajien tehtäviä.
Fyysinen uhka lisääntynyt
Ensihoitajien hälytystehtävillä kohtaamat uhka- ja väkivaltatilanteet ovat moninaisia. Uhkaa heille voivat aiheuttaa niin potilaat, heidän läheiset kuin täysin sivullisetkin henkilöt.
– Pahimpia tilanteita itselläni olivat ne, joissa joutui juoksemaan karkuun omaa terveyttään suojellakseen. Esimerkiksi potilas esittää tajutonta ja hyökkääkin ambulanssissa kimppuun, Peteri kertoo.
– Tai on menty päihteidenkäyttäjien asuntoon, jossa joku tarvitsee apua. Kun ryhdymme hoitamaan potilasta tai siirtämään häntä ambulanssiin, muuta asunnossa olleet päihtyneet henkilöt alkavat käyttäytyä uhkaavasti joko meitä tai toisiaan kohtaan.
On myös käynyt niin, että apua tarvitsevan lapsen vanhempi on ollut niin kiihtynyt, että tilanne muuttuu uhkaavaksi ensihoitajille.
– Pahimmillaan joudumme odottamaan poliisia, jotta pääsemme turvallisesti hoitamaan lasta, vaarantamatta omaa terveyttä ja turvallisuutta. Väkivallan uhka on ollut todellinen, kun kiihtynyt vanhempi on hyökännyt ambulanssin kimppuun.
Peterin mukaan Helsingissä ovat yleistyneet tilanteet, joissa herättelytilanteessa potilas uhkaakin ensihoitajaa puukolla tai muulla lyömäaseella.
– Pyrkimys tahalliseen vahingoittamiseen on valitettavasti lisääntynyt, Peteri sanoo.
– Myös sellaiset tilanteet ovat lisääntyneet, joissa esimerkiksi kantotuolissa istuva potilas lyö tai potkaisee kesken kantamisen ensihoitajaa.
11:07Näin Suomen pelastusalan ammattilaisten edunvalvontajohtaja Pasi Jaakkola kertoo ensihoitajien kokemista uhkatilanteista.
Tilanteita ei tunnisteta
Helsingissä ensihoitajat jättävät usein ilmoittamatta etenkin suullisia uhkatilanteita ja tilanteita, joissa lyönti tai potku ei ole osunut.
– Voi olla, että työvuosien myötä hieman turtuu eikä alalla pidempään ollut tee enää niin aktiivisesti ilmoituksia. Toki nuorikin työntekijä voi kyynistyä jo uran alkuvaiheessa, jos ei saa käsiteltyä kuormittavia tilanteita ”ulos systeemistään”, Peteri sanoo.
Hän muistuttaa, että kaikkia ensihoidon uhka- ja väkivaltatilanteita ei voida välttää ennaltaehkäisyn keinoin.
– Jos useimpina työpäivinä joku sekava tai päihtynyt henkilö huitoo tai yrittää sanallisesti pelotella sinua, jossain kohtaa ei välttämättä enää edes miellä, että kyseessä on uhkatilanne. Näitä tilanteita ei tunnisteta tai ei jakseta tehdä ilmoitusta. Ollaan, että joo joo, taas joku uhkasi hakata tai tappaa. Ajatellaan, että tämä kuuluu tähän työhön, vaikka eihän se näin ole.
Helsingin pelastuslaitoksella työntekijä voi hälytystehtävältä palatessaan tehdä QR-koodin avulla helposti ilmoituksen kohtaamastaan uhka- tai väkivaltatilanteesta.Esko Jämsä
Jälkiapua tarjolla
Peterin mukaan Helsingissä ilmoituksen tekeminen on tehty helpoksi.
– Kun työntekijä tekee uhka- ja väkivaltatilanneilmoituksen, esihenkilö ja minä otamme häneen yhteyttä, Peteri kertoo.
– Meillä on oma jälkipurkutiimi ja kuormittavien tilanteiden jälkeen koulutetut jälkipurkuohjaajat keskustelevat tilanteessa olleiden kanssa. Tämän lisäksi tarjoamme yksilöllistä vertaispurkukeskustelua ja tietenkin ohjaamme tarvittaessa työterveyteen.
Helsingin kaupungin pelastuslaitos hoitaa ainoastaan kiireellisiä ensihoitotehtäviä, kiireettömät ensihoitotehtävät ovat yksityisten toimijoiden vastuulla. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että Helsingin kaupungin pelastuslaitoksen tilastot kattavat vain osan kaupungin kaikista ensihoitotehtävistä.
