Emeritusprofessori Matti Tolvasen mukaan on vaarallista jos tuomioiden kokonaisaika lyhenee niitä yhdistellessä. Henkirikoksissa tämä voisi johtaa uusien rikosten tekemiseen matalammalla kynnyksellä.
Korkein oikeus on myöntänyt syyttäjälle valitusluvan niin kutsutussa Katiska 2 -huumejutussa. Valituslupa koskee rangaistusten pituutta.
MTV Uutisille haastattelun antaneen rikos- ja prosessioikeuden emeritusprofessori Matti Tolvasen mukaan nyt on tarpeen saada ennakkoratkaisu tulevaisuutta ajatellen.
– Kyseessä on merkittävä ennakkokysymys siitä, määrätäänkö yhteinen vankeusrangaistus aiemmista teoista ja uusista teoista. Vai vaaditaanko uusista teoista kokonaan erillinen rangaistus ottamatta huomioon aiemmin tuomittua rangaistusta.
Pääsyytetty Niko Ranta-aho tuomittiin aiemmin ensimmäisessä Katiska-huumejutussa 11 vuoden vankeuteen. Helsingin käräjäoikeus ja hovioikeus antoivat hänelle Katiska 2:sta kahden vuoden tuomion, koska ne katsoivat, ettei yhteisrangaistus voi ylittää 13 vuoden enimmäisrangaistusta.
Tolvanen suhtautuu kriittisesti tuomioiden yhdistämiseen niin, että vankeusaika lyhenisi.
– Nyt saamme korkeimman oikeuden kannan siihen, että miten on lakia tulkittava. Riippuen korkeimman oikeuden ratkaisun lopputuloksesta voi olla, että oikeusministeriö joutuu harkitsemaan lakiuudistusta.
Syyttäjä vaatii, että korkein oikeus tuomitsee Ranta-ahon vähintään 10 vuoden ja 8 kuukauden vankeuteen hänelle aiemmasta Katiska 1 -vyyhdistä tuomitun 11 vuoden rangaistuksen lisäksi.