Mitä Suomen talous nyt tarvitsee? MTV Uutiset kysyi 20 ekonomistilta – esille nousi kolme keskeistä teemaa

2:24
Katso videolta MTV Uutisten ekonomistikyselyn tulokset!

MTV Uutisten kyselyssä 20 ekonomistin raati arvioi, minkälaisia panostuksia Suomen talous nyt kaipaa. Valtiovarainministeri Matti Vanhasen (kesk.) rahastoehdotus saa hyvin jakautuneen vastaanoton.

Taloudessa, politiikassa ja talouspolitiikassa silmiä kohdistetaan parhaillaan myös koronapandemian jälkeiseen aikaan.

Suomi haluaa takaisin taloudellisen kasvun käyrälle. Millä reseptillä on mahdollista pysyä kilpailukykyisenä koronan jälkeisessä maailmassa?

MTV Uutiset pyysi ekonomisteja nimeämään korkeintaan kolme tärkeintä konkreettista toimenpidettä, joita nyt tarvitaan osaamisen, koulutuksen ja innovaatioiden eteen.

Kyselyyn vastanneet ekonomistit ovat alan suomalaista eturiviä yliopistoista, etujärjestöistä sekä pankki- ja eläkeyhtiöistä. Heidän nimensä ovat jutun lopussa.

Tutkimus tarvitsee rahaa

Yleisimmin kyselyn vastauksissa toivotaan panostuksia – käytännössä julkista rahaa – tutkimus- ja kehitystoimintaan.

20 ekonomistista yhdeksän nostaa esille suorat panostukset, joilla sekä yrityksiä että yliopistoja ja tutkimuslaitoksia voitaisiin kannustaa innovaatioiden kehittämiseen.

Neljä ekonomistia nostaa tärkeimpien toimien joukkoon verohelpotukset, jotka kannustaisivat yrityksiä luovuuteen.

– Kasvatetaan julkisia TKI-investointeja, mieluiten niin, että saadaan korkeakoulut ja yritykset mukaan, Akavan Pasi Sorjonen ehdottaa.

– Panostukset tutkimus- ja kehitystoimintaan voivat olla luonteeltaan menoelvytystä ja kannustimien kohentamista. Tutkimus- ja kehitysinvestointien verovähennysoikeuksia voisi laajentaa pysyvämmin, Hypoteekkiyhdistyksen Juho Keskinen miettii.

Lisää työperäistä maahanmuuttoa, mutta miten?

Toinen selkeästi esille nouseva teema on työperäinen maahanmuutto.

Etenkin koulutettuja osaajia on ekonomistien mukaan saatava Suomeen.

Tämä ei tunnetusti ole aivan yksinkertaista; harvalla vastaajalla on ehdottaa työlupaprosessien sujuvoittamista konkreettisempia toimia.

– Olisi tärkeää panostaa osaavan työvoiman työperusteiseen maahanmuuttoon. Osaavan työvoiman puute ei saa rajoittaa Suomen ja suomalaisyritysten menestystä, EK:n Penna Urrila sanoo.

– Maahanmuuttaville korkeasti koulutetuille verovähennys, Etlan Aki Kangasharju ehdottaa..

Työ- ja elinkeinoministeriössä valmistellaan parhaillaan erityisosaajien ja kasvuyrittäjien pikakaistaa muuttaa Suomeen. Tavoitteena on, että oleskelulupahakemus käsiteltäisiin kahdessa viikossa.

Lisäksi hallitus aikoo koronatilanteen helpotettua muun muassa toteuttaa pilottikokeiluja, joilla osaajia pyritään rekrytoimaan Yhdysvaltain San Franciscosta sekä Intian New Delhistä.

"Korkeakoulujen aloituspaikkojen lisääminen olisi järkevää"

Lisäksi ekonomistit nostavat tärkeimpien toimien joukkoon moninaisia koulutuspanostuksia.

Lisärahoitusta tarvitsisi nyt esimerkiksi toinen aste, siis lukiot ja ammatilliset oppilaitokset. Rahaa sekä uudistuksia halutaan myös oppisopimus- ja aikuiskoulutukseen.

Korkeakoulujen aloituspaikkojen lisääminen on monella ekonomistilla tärkeimpien toimien joukossa. Erikseen mainitaan lääkäri- ja teknologia-alat.

– Korkeakoulujen aloituspaikkojen määrän kasvattaminen olisi edelleen järkevää sekä työllisyyden, talouskasvun että pitkän aikavälin koulutuspoliittisten tavoitteiden kannalta, Helsingin yliopiston ja VATT:n Roope Uusitalo sanoo.

Yksittäisiä mainintoja saavat myös korkeakoulujen lukukausimaksut sekä opettajien tilapäisesti pidemmät työpäivät korvausta vastaan.

Julkinen kehitysrahasto jakaa mielipiteet

Valtiovarainministeri Matti Vanhanen kertoi maaliskuussa olevansa valmis harkitsemaan lainarahalla tehtävää miljardiluokan panostusta julkiseen tutkimus- ja kehitysrahastoon.

Avaus jakaa mielipiteitä.

– Kannatan. Suomen pitää uskaltaa tehdä julkisia panostuksia pidemmän aikavälin talouskasvun kiihdyttämiseksi, Nordean Juho Kostiainen toteaa.

– En kannata. Suomi on erilaisten hyvää tarkoittavien rahastojen ja instituutioiden maa, joskin näytöt eivät päätä huimaa, Suomen Yrittäjien Mika Kuismanen sanoo.

Usea ekonomisti ei kannata avausta juuri siksi, että yrityksiä tulisi heidän mielestään kannustaa innovaatioihin rahanjakamisen sijaan keventämällä tutkimus- ja innovaatiotoiminnan verotusta.

Jotkut myös miettivät, monimutkaistaako julkinen rahasto tarpeettomalla tavalla jo valmiiksi moninaista tutkimus- ja kehitysrahoitusta.

Yritystuille kouluarvosana 7,8

Tulevaisuuden katsomisen ohella ekonomisteilta kysyttiin yksi kysymys menneestä.

Valtio on tukenut suomalaisia yrityksiä koronakriisin aikana esimerkiksi suurilla kustannustukipaketeilla.

Valtion yrityksille myöntämät koronatuet saavat tässä vaiheessa kouluarvosana-asteikolla (4–10) ekonomisteilta keskimäärin arvosanan 7,8.

Tukirahat näyttävät tehneen sikäli tehtävänsä, ettei pelättyä konkurssiaaltoa ole tähän mennessä tullut.

Vastauksissa on kuitenkin pohdiskelua siitä, ovatko rahapotit kohdistuneet niitä eniten tarvitseville aloille. Tuki-instrumentteja on myös arvosteltu liian hitaiksi ja mittaluokaltaan kevyiksi.

MTV Uutisten kyselyyn pyydettiin näkemyksiä yhteensä 32:lta keskeisten yliopistojen, tutkimusorganisaatioiden ja yritysten ekonomistilta, osin aiemmin toteutettujen ekonomistikyselyjen pohjalta.

Vastaajia oli yhteensä 20: Aki Kangasharju (Etla), Elina Pylkkänen (Palkansaajien tutkimuslaitos), Heidi Schauman (Swedbank), Ilkka Kaukoranta (SAK), Juho Keskinen (Suomen Hypoteekkiyhdistys), Juho Kostiainen (Nordea), Kari Heimonen (Jyväskylän yliopisto), Markus Lahtinen (PTT), Mika Kortelainen (Turun yliopisto), Mika Kuismanen (Suomen Yrittäjät), Niku Määttänen (Helsingin yliopisto), Pasi Kuoppamäki (Danske Bank), Pasi Sorjonen (Akava), Patrizio Lainà (STTK), Penna Urrila (EK), Reijo Heiskanen (OP Ryhmä), Roope Uusitalo (Helsingin yliopisto ja VATT), Tiina Helenius (Elo), Topi Miettinen (Svenska Handelshögskolan) ja Vesa Vihriälä (Helsingin yliopisto).

Lue myös:

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja