Osa suomalaisista syö ilman reseptiä saatavia kipulääkkeitä liikaa eli välittämättä pakkausselosteissa määritellyn turvallisen käytön rajoista. Kaikki eivät vieläkään tunne liialliseen käyttöön liittyviä riskejä.
– Lääkettä, jonka saa ilman reseptiä, pidetään vaarattomampana kuin reseptilääkettä. Tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa, Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen Fimean ylilääkäri Maria Paile-Hyvärinen kertoo.
– Itsehoidossa käytetään pitkälti samoja kipulääkkeitä kuin mitä lääkärit määräävät ja monesti myös vastaavin annoksin. Oleellinen ero turvallisuuden kannalta on käyttöaika.
Paile-Hyvärisen mukaan itsehoitokipulääkkeitä saatetaan käyttää pitkäaikaisesti, vaikka ne on tarkoitettu vain tilapäisiin kipu- ja kuumetiloihin. Riskinä on, että taustalla mahdollisesti olevan sairauden diagnoosi ja muu tarpeellinen hoito voivat viivästyä ja vaarantua. Pitkäaikaiskäytössä myös lääkkeen soveltuvuuden arviointi nousee yhä tärkeämmäksi.
Lue myös: 11 asiaa, joista ei pidä valehdella lääkärin vastaanotolla – valheilla ikävät seuraukset
Parasetamolin kulutus nousussa
Särkylääkkeiden käyttö on Suomessa yleistä. Etenkin ibuprofeenia sisältäviä tulehduskipulääkkeitä käytetään paljon, Paile-Hyvärinen kertoo.
Parasetamolia sisältävien särkylääkkeiden kulutus on jatkuvassa nousussa. Muiden kipulääkkeiden suosio on laskusuunnassa.
– Tässä on todennäköisesti taustalla se, että parasetamolia suositellaan yleensä ensisijaiseksi kipulääkkeeksi lievissä tapauksissa sen yleisen turvallisuuden vuoksi. Saattaa myös olla, että tulehduskipulääkkeisiin liittyvät haitat alkavat olla paremmin suomalaisten tiedossa, Paile-Hyvärinen sanoo.
Apteekkariliiton farmaseutin Taru Vanhalan mukaan kovassa säryssä apua saatetaan hakea kahdesta eri paketista paremman kivunlievityksen toivossa. Joskus näin tapahtuukin. Kun tulehduskipulääke ibuprofeenin kanssa otetaan eri mekanismilla vaikuttavaa parasetamolia, saadaan toisinaan tehokkaampi kivunlievitys.