Oletko joskus törmännyt väärään kolikkoon? Myös metallirahaa yritetään väärentää, ja siksi kolikoiden turvaominaisuuksia kehitetään kaiken aikaa. Mutta onnistuuko esimerkiksi limuautomaatin huijaaminen väärällä kolikolla?
Kolikoita väärennetään jonkin verran, pääosin isoimpia niistä. Kolikot ovat kuitenkin jatkuvasti tarkastelun alla, kun esimerkiksi pankeissa käsitellään rahaa, joten väärät jäävät kiinni ennemmin tai myöhemmin.
– Kun vastaan tulee kolikko, joka selkeästi ei ole aito, pyörät alkavat pyöriä. Keskusrikospoliisi alkaa jäljittää väärennöstä, Suomen Rahapajan toimitusjohtaja Paul Gustafsson kertoo.
– Väärennösten valmistusta ehkäistään ratsaamalla ja sulkemalla Etelä-Euroopan väärän rahan pajoja. Tärkeää kuitenkin on, että kolikon väärentäminen tehdään vaikeaksi. Kolikoille on tarkat mitta- ja laatuvaatimukset, joihin nyrkkipajoissa on vaikea päästä.
Esimerkiksi 10, 20 ja 50 sentin eurokolikot valmistetaan erityisestä, kuparipohjaisesta Nordic Gold -seoksesta, jota ei käytetä muualla kuin kolikoissa. Kahden euron kolikossa käytetään yhteensä kolmea eri metallilaatua.
Automaatit ovat viisaita
Gustafsson huomauttaa, ettei rahalukkoakaan kannata yrittää huijata vääränlaisella kolikolla. Esimerkiksi limukoneelle ei riitä, että lukkoon työntää sopivan kokoisen kappaleen.
– Rahalukot ja automaatit ovat hyvin viisaita laitteita. Ne hylkäävät kolikot, joita ne eivät tunnista. Rahalukko mittaa esimerkiksi sähkönjohtavuutta ja magnetismia, Gustafsson valottaa.
– Kolikoiden turvaominaisuuksia kehitetään jatkuvasti.
Rahatehtaassa hulppeat turvajärjestelyt ovat paikallaan.