Näin rahaa oikeasti tehdään

Käyttöraha-aihioita matkalla. Suomen Rahapaja

Luetuimmat

    Näytä lisää
    Julkaistu

    Raha pyörittää maailmaa ja hyörii mukana myös jokapäiväisessä elämässä. Mutta miten rahaa käytännössä tehdään? Mistä eurot ihan oikeasti tulevat?

    – Ihan metallitehtaasta. Valmistus lähtee siitä, että meillä on sulatto, joka valmistaa metallilevyä. Siitä tehdään metallinauharulla, josta sitten leikataan aihioita, Suomen Rahapajan toimitusjohtaja Paul Gustafsson selventää.

    Suomen Rahapajan aihiot, eli tyhjät lyöntivalmiit metallipyörylät, tulevat Saksasta. Täällä päässä, tarkemmin ottaen Vantaalla Kehä III:n laidalla sijaitsevassa Suomen Rahapajassa, aihiot lyödään rahaksi.

    – Valtiovarainministeriön tilauksen mukaan katsotaan, mitä rahoja ja kuinka paljon tehdään. Kone lyö 700–800 kertaa minuutissa, ja joka lyönnillä syntyy uusi raha.

    Työkaluja päivitetään ainakin kerran vuodessa, kun uusi vuosiluku vaihtuu. Tehtaassa suoritetaan jatkuvasti laaduntarkkailua. Työkalujen tulee olla ehjät, ja uusia rahoja mitataan, punnitaan ja tarkastellaan myös silmämääräisesti. Hyviksi havaitut rahat pääsevät kiertoon.

    – Kun erä on hyväksytty, se pakataan rulliksi. Yhteen rullaan mahtuu muutama kymmenen kolikkoa. Sitten erät kuljetetaan Suomen Pankille, joka jakaa ne liikepankkeihin.

    Näin monta uutta kolikkoa lyödään vuosittain

    Vuosittain Suomessa lyödään noin pari kymmentä miljoonaa uutta suomalaista eurokolikkoa, joka vastaa noin viittä prosenttia kolikkokannastamme. Suomalaiseurojen määrä on vaatimaton verrattuna Rahapajan valmistamiin muiden maiden kolikoihin.

    – Nyt lyömme bangladeshilaista kolikkoa, yhteensä 600 miljoonaa kappaletta. Argentiinalaista kahden peson kolikkoa valmistamme 300 miljoonaa, Gustafsson kertoo.

    Seteleitä Suomessa ei ole valmistettu enää vuoden 2005 jälkeen.

    Studio55.fi/Milja Atu

    Kuvat: Suomen Rahapaja

    Lue lisää aiheesta:
    Studio55

     

    Lue myös:

      Uusimmat

      •