Onnistunut ohitus on kahden kauppa: Seuraa taustaasi ja auta ohittamaan turvallisesti

Kysymys: Miten ohitettavana voi parantaa ohituksen turvallisuutta?

Vastaus: Ohittaminen on erityistilanne. Sen turvallinen onnistuminen edellyttää pelisilmää tilanteen kaikilta osapuolilta.

Tieliikennelain 9 § määrittelee ajoneuvon paikan kaksisuuntaisella ajoradalla: Ajoneuvoa on ajoradalla kuljetettava muu liikenne ja olosuhteet huomioon ottaen niin lähellä ajoradan oikeaa reunaa kuin turvallisuutta vaarantamatta on mahdollista.

Vastaavasti tieliikennelain 19 § määrittelee ajolinjan ohitettavalle: Ohitettavan on, havaittuaan ohituksen vasemmalta, pysyteltävä niin oikealla kuin se muu liikenne ja olosuhteet huomioon ottaen on mahdollista.

Auton oikean puolen renkaiden pitäisi siis kulkea suhteellisen lähellä reunaviivaa ellei liikennetilanne muuta edellytä. Käytännössä tämä on helppo varmistaa sivupeiliin vilkaisemalla. Hyvin usein auton paikka on oikea, kun kuljettaja ajaessaan istuu itse keskellä ajokaistaa. Kannattaa kokeilla.

Oikein sijoittumalla autoilija pystyy helpottamaan takaa lähestyvän toimintaa monin tavoin: Ohitusta suunnittelevan autoilijan on helpompi havainnoida turvallista ohituspaikkaa ja mahdollista vastaantulevaa liikennettä, kun edellä menevä ajaa oikeassa reunassa. Vastaavasti letkassa edempänä ajavan, vasemmalle kääntymistä aikovan, merkinannot näkyvät paremmin myös taaempana jonossa ajaville. Näin vältytään turhilta ohituksilta ja vaaratilanteilta. 

Taustan seuraaminen

Autoilijan tulee seurata myös takana olevia tapahtumia aktiivisesti. Mikäli takapuskuriin liimautuu joku, on enemmän kuin todennäköistä, että hän aikoo ohittaa. Tällöin on syytä valpastua entisestään ja seurata tarkasti tilannetta sekä edessä että takana.

Mikäli takaa tuleva valikoi ohituspaikan huolimattomasti, voi ohitettava estää vaaratilanteen syntymisen omalla toiminnallaan. Vaaran uhatessa ohitukseen lähtevää on syytä varoittaa väläyttämällä suuntamerkkiä vasemmalle. Tämä toivottavasti saa hänet luopumaan aikeestaan.

Vastaavasti hyvän ohituspaikan ollessa kohdalla ja tilanteen näyttäessä turvalliselta, voi takaa tulevalle vinkata hyvästä ohituspaikasta vilauttamalla suuntamerkkiä oikealle. Mikäli aiot toimia näin, sinun on oltava aivan varma siitä, että kyseinen paikka ja liikennetilanne mahdollistavat turvallisen ohittamisen.

Jos taas itse olet aikeissa ohittaa ja sinulle näytetään ohitusmerkkiä, et saa kuitenkaan luottaa siihen liiaksi. Ohitukseen lähtevän on aina varmistettava, että ohitus voi tapahtua turvallisesti.

Nopeudensäätely

Tieliikennelain 19 §:ssä painotetaan myös, ettei ohitettava saa lisätä nopeutta. Kuitenkin aika usein näin tapahtuu – valitettavasti. Ilmiöön on olemassa monia syitä:

• Ohituskaistan alkaessa tie levenee ja saa aralle kuljettajalle aikaan turvallisuuden tunteen. Tämä ilmenee tahattomana nopeuden nostona.

• Ajatuksissaan oleva kuljettaja havaitsee nopeutensa pudonneen, kun ohittaja on rinnalla, ja sen enempiä toimintansa turvallisuusvaikutuksia ajattelematta nostaa nopeuttaan.

• Nopeusrajoitus on juuri muuttunut suuremmaksi ja ohitettava pyrkii nostamaan nopeutensa uutta rajoitusta vastaavaksi huomaamatta samalla käynnistynyttä ohitusta.

• Ohituspaikkana on alamäki, jossa ohitettavan vauhti kiihtyy huomaamatta itsestään.

• Ohitettavan edellä ajava auto poistuu juuri liittymästä tai vaihtaa kaistaa, jolloin mukautuva vakionopeudensäädin kiihdyttää nopeutta kuljettajan huomaamatta.

• Ohitettava pyrkii ”kouluttamaan” ohittajaa ja viestimään nopeutta nostamalla, ettei ohittamisessa ole järkeä tai ettei se ole turvallista.

Ohitettava ei siis välttämättä nosta nopeutta tahallaan, vaikka moni ohittaja niin ajatteleekin. Rohkenenpa väittää, että jokainen meistä on syyllistynyt tuohon tahattomaan nopeudennostoon joskus ajaessaan, vaikka laki sen selkeästi kieltääkin. Se on inhimillistä – kaikki ihmiset tekevät virheitä.

Älä kouluta vaan auta

Liikenteessä maallikkojen ei ole syytä ryhtyä edellä kuvatulla tavalla ”kouluttamaan”, vaikka takana olisikin kuinka monen miljoonan kilometrin ajokokemus hyvänsä. Tällaisen kotikutoisen ”kouluttajan roolin” omaksuminen on omiaan lisäämään vaaraa entisestään eli pahentamaan tilannetta.

Mikäli ohittaja on tehnyt havainto- tai arviointivirheen, viisas ja vastuuntuntoinen ohitettava ”kouluttamisen” sijaan hiljentää nopeuttaan ja pyrkii näin omalta osaltaan kompensoimaan ohittajan tekemää virhettä.

Hyvällä ohitettavan ennakoinnilla vaaralliselta vaikuttanut tilanne saadaan monessa tapauksessa saatettua takaisin turvalliseksi.