Oletko huomannut tätä tekstiä limutölkin kyljessä? Kirkkaanpunaisissa herkuissa voi olla pelottavalta kuulostava varoitus – asiantuntija kertoo, pitääkö vanhempien huolestua

2:05
Miksi sokeri maistuu niin hyvältä? Koukuttaako se oikeasti? Laillistettu ravitsemusterapeutti Reijo Laatikainen selitti asiaa vuonna 2017.

Kirkkaanpunaiset ruoat ja juomat voivat sisältää alluranpunaista (E129), jonka varoitetaan voivan vaikuttaa haitallisesti lapsiin. Asiantuntija rauhoittelee huolestuneita vanhempia. Herkkuja on muutenkin kuin lisäaineiden pelossa syytä nauttia kohtuudella.

Punertavan sävyinen jäätelö, leivonnainen tai maustettu juoma ei välttämättä luonnostaan olisi yhtä houkuttelevan näköinen. Väriä on saatettu tehostaa lisäaineella, esimerkiksi alluranpunaisella.

Pakkausselosteessa koodinimellä E129 kulkevan alluranpunaisen varoitetaan voivan "vaikuttaa haitallisesti lasten aktiivisuustasoon ja heikentää tarkkaavaisuutta". Syytä ilmiölle ei tiedetä, sanoo erikoistutkija Johanna Suomi Ruokavirastosta.

– Mutta useilla aineilla, muillakin kuin lisäaineilla, on vaikutuksia ihmisen elimistöön, hän sanoo.

Alluranpunainen on atsoväri, jotka ovat hyväksyttyjä elintarvikevärejä

Alluranpunainen kuuluu atsoväreihin, jotka ovat yksiä Euroopan alueella hyväksytyistä elintarvikeväreistä. Kaikki ruokateollisuuden käyttöön hyväksytyt lisäaineet ovat käyneet läpi saman prosessin, joissa on tarkasteltu niiden aiheuttamia haittavaikutuksia ensisijaisesti eläinkokeilla. Joistain aineista voi olla ihmishavaintojakin.

Näin on esimerkiksi atsovärien kohdalla. Vuonna 2007 tehdyssä brittitutkimuksessa huomattiin, että bentsoehappoa ja atsovärejä sisältävää juomaa nauttineilla lapsilla oli enemmän ylivilkkautta ja keskittymisvaikeuksia kuin plaseboa saaneilla lapsilla.

Kun Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen EFSA arvioi havaittuja vaikutuksia laajemmassa ikäryhmässä, tilastollisesti merkittävä ero hävisi. Tämän vuoksi ruoissa ja juomissa saa käyttää kohtuullisissa määrin atsovärejä, kunhan mahdolliset riskit kerrotaan kuluttajalle pakkausselosteessa.

Suomessa atsovärien käytöstä luovuttiin 1980-luvulla, mutta niistä tuli uudelleen sallittuja EU:hun liittymisen myötä. Johanna Suomi arvelee, että suomalaisessa ruokateollisuudessa ei vanhasta tottumuksesta edelleenkään käytetä atsovärejä kovin yleisesti.

Riskirajan ylittääkseen lapsen pitäisi juoda useita limsatölkkejä päivässä

Voimakkaasti värjäävissä lisäaineissa on se hyvä puoli, että jo pieni määrä niitä riittää tuomaan varsin rajun värisen lopputuloksen. Elintarvikkeen räikeä väri myös voi herättää kuluttajan huomion ja epäluulon, jolloin niitä ei välttämättä nautita suurissa määrin.

Jotta riskirajat ylittyisivät, pitäisi alluranpunaista syödä yli 7 milligrammaa painokiloa kohden. Esimerkiksi keskiverron 3-vuotiaan kohdalla tämä tarkoittaisi 105 milligrammaa. Määrän ylittääkseen lapsen pitäisi hörppiä päivän aikana monia tölkkejä lisäainetta sisältäviä juomia sekä syödä lisäksi alluranpunaisella värjättyä jäätelöä, Suomi havainnollistaa.

Hänen mukaansa suomalaisten altistus alluranpunaiselle on turvallisella tasolla, vaikka ihminen olisi lisäaineita sisältävien tuotteiden suurkuluttaja. Toki kohtuuttomalla limonadien, jäätelöiden ja leivonnaisten nauttimisella on muita haittavaikutuksia.

– Ainakin se on melkoinen sokeripommi, Suomi sanoo.

Lue uusimmat lifestyle-artikkelit.

Lue myös

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja