Kiistelty herkkuvero jakaa jopa asiantuntijoiden mielipiteet.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ja Kela esittivät huhtikuussa sokeri-, suola- ja rasvaveroa. Epäterveellisten tuotteiden astetta kovempi verotus olisi yksi työkalu puuttua kasvavaan kansanterveysongelmaan – suomalaisten yhä pahempaan ylipainoon ja sydän- ja verisuonitauteihin.
Liiallinen sokerin, suolan ja kovan rasvan käyttö vaikuttaa suomalaisten kansanterveyteen merkittävästi. Yli 30-vuotiaista suomalaisista miehistä ylipainoisia on yli 70 prosenttia, naisista myös yli puolet, 60 prosenttia.
Mitä enemmän sokeria, sen kalliimpi tuote
Sosiaali- ja terveysalan järjestö Soste on ehdottanut mallissaan portaittaista verotusta sen mukaan, kuinka paljon niissä on suolaa, sokeria ja kovaa rasvaa.
– Sokerivero tarkoittaa laaja-alaista terveysperusteista veroa, eli siinä tuotteessa olevaa sokerin määrää verotettaisiin, sanoo Soste ry:n yhteiskuntasuhdepäällikkö Ulla Kiuru.
Kiurun mukaan pidemmällä tähtäimellä myös kova rasva ja suola tulisi ottaa huomioon.
Eli käytännössä, mitä enemmän tuotteessa olisi sokeria, sitä kalliimpi se olisi.
– Porrasteinen verotus on tärkeä siksi, että se kannustaisi teollisuutta vähentämään sokerin määrää tuotteissaan. Näin he välttäisivät valmisteveron. Toisaalta verotus näkyisi tuotteen hinnassa.
Lue myös: Napsitko liikaa makeisia? Ravitsemusterapeutti kertoo, miten sokerin syöntiä voisi vähentää
Ohjaisiko herkkuvero todella makeanhimon hetkellä?
Kiuru muistuttaa myös, että pidemmällä tähtäimellä hyvät kansanterveydelliset vaikutukset vähentäisivät sosiaali- ja terveysmenoja.
Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen tutkimusprofessori Tuomas Kosonen on skeptisempi veron laajentamisen suhteen, sillä näyttöä vaikuttavuudesta ei ole. Toisin sanoen: Se ei välttämättä ohjaisi ihmisten kulutusta.
Makeisvero ei toiminut
Kososen mukaan veroja suunnitellessa on tärkeää ottaa huomioon kannustimet.
– Meillä on aikaisempi kokemus makeisverosta, joka ei toiminut niin kuin tavoiteltiin. Se ei ohjannut makeisten kulutusta.
Pahimmassa tapauksessa verojärjestelmä olisi vaikeasti hallinnoitava ja monimutkainen.
Vaihtelua tuotteiden väliltä kuitenkin löytyy. Käytössä on esimerkiksi tälläkin hetkellä virvoitusjuomavero, jonka on todettu ohjaavan tuotteiden kulutusta. Miksi sama verotus ei purisi suklaapatukoihin?
– Meidän tutkimusten mukaan esimerkiksi suklaapatukalle ei löydy kovinkaan helposti korvaavaa tuotetta. Jos on makeanhimo, niin kyllä se suklaapatukka tulee otettua, Kosonen sanoo.
Lue myös: Lihavuus on merkittävä polven nivelrikkojen aiheuttaja – tutkimus selvitti laihtumisen vaikutukset
Viroon ja Ruotsiin karkkiostoksille?
Herkkuvero voisi ohjata kuluttamista myös naapurimaihin. Toisaalta Suomen maantieteellinen sijainnin vuoksi Suomessa ei välttämättä tapahtuisi samaa.
Esimerkiksi Tanskassa kokeiltiin rasvaveroa, mutta se kumottiin jo pelkästään vuoden jälkeen. Sillä ei todettu olevan vaikutusta kuluttajien käyttäytymiseen.
Sen sijaan veron katsottiin heikentävän tanskalaisyritysten kilpailukykyä ja tuottavan valtiolle ylimääräisiä menoja.