Vaasan hovioikeus kiristi keskiviikkona tuomioita Nordean tietomurto- ja maksuvälinepetosjutussa, jossa oikeuden mukaan tavoiteltiin jopa miljoonien eurojen rikoshyötyä.
Rikokset tapahtuivat kesällä 2019 Vaasassa. Päätekijäksi katsottu ja tekoaikaan Nordeassa työskennellyt Sebastian Joni Ilari Karikko, 29, tuomittiin käräjäoikeudessa kolmen vuoden ja kahden kuukauden vankeuteen. Hovioikeus korotti rangaistuksen kolmeen vuoteen ja kymmeneen kuukauteen.
Ramin Tarkan Björk, 29, sai käräjäoikeudessa kahden vuoden vankeustuomion. Hovioikeus kiristi hänen rangaistustaan neljällä kuukaudella.
Oikeuden mukaan Karikko hankki Björkin avustuksella keyloggereita eli näppäilytallentimia, joita hän asensi Nordean työasemiin saadakseen selville muiden työntekijöiden salasanoja.
Karikko myös varasti toisen työntekijän tietokoneen, jossa oli tavallista laajemmat käyttöoikeudet. Näiden avulla hän tunkeutui useita kertoja Nordean asiakaspalvelujärjestelmään.
"Rajoittamaton pääsy asianomistajien tileille"
Erään asiakkaan tililtä Karikko ja Björk saivat oikeuden mukaan siirrettyä yhteensä yli 673 000 euroa. Tätä varten Karikko oli luonut asiakkaalle uuden tunnuslukusovelluksen tämän tietämättä ja vaihtanut asiakkaan varmennetun puhelinnumeron käyttämäänsä prepaid-liittymään.
Oikeuden mukaan Karikko menetteli samoin myös muutaman muun Nordean asiakkaan kohdalla, mutta tilisiirrot jäivät toteutumatta, koska poliisi otti hänet kiinni.
– Tekojen vaarallisuus on ollut huomattava, kun tekijöillä on ollut rajoittamaton pääsy asianomistajien tileille. Teot ovat jääneet aikaisemmin mainituin tavoin toteuttamatta lähinnä rahanpesun järjestämiseen liittyvien ongelmien ja viime kädessä Karikon kiinnijäämisen takia, tuomiossa sanotaan.
Hovioikeuden mukaan Karikko tavoitteli teoillaan muutakin kuin välitöntä taloudellista hyötyä.
– Teon vaikuttimien osalta asiassa on ilmennyt piirteitä, jotka viittaavat siihen, että menettelyllä on pyritty horjuttamaan luottamusta sekä Nordeaan että pankkijärjestelmään ylipäätänsä.
Yritti lavastaa muita työntekijöitä rikosten tekijöiksi
Hovioikeus piti Karikon toimintaa erityisen moitittavana myös siksi, että käyttämällä kahden muun työntekijän käyttäjätunnuksia ja salasanoja hän yritti lavastaa heidät rikosten tekijäksi.
Toinen työntekijöistä kertoi hovioikeudessa, että oli ollut rikosepäilyjen takia pidätettynä lähes kolme päivää. Lisäksi hänen kotiinsa oli tehty kotietsintä ja häneen oli kohdistettu televalvontaa usean kuukauden ajan.
Björkin rangaistusta hovioikeus kiristi, koska se katsoi, että Björkillä oli keskeinen osuus teon onnistumisen kannalta olennaisen rahanpesun suunnittelussa ja toteuttamisessa.
Hovioikeus piti myös miehille yhteisvastuullisesti määrätyt yli 276 000 euron vahingonkorvaukset Nordealle voimassa.