Putinin sota näkyy kouluissa Suomessakin – oppilaita haukutaan

Oppilaita haukuttu 

Jarmo ja Marina Viitala toivat lapsensa Itä-Suomen kouluun kuudennelle luokalle. Perhe halusi, että lapsen venäjän kieli olisi natiivitasoa. Aiemmin lapsi oppi kieltä yksityisessä opetuksessa. Vanhemmat kokivat, ettei suomalaisessa koulussa saatu venäjän opetus ollut tarpeeksi laajaa. 

Lasta oli myös kiusattu perhetaustansa takia. Marina on lähtöisin Karjalasta. 

– Päiväkodista ja kouluajasta oli ikäviä kokemuksia, häntä ryssiteltiin aika rajusti, Jarmo Viitala kertoo.

Koulun rehtori Katri Anttila kertoo, että myös toisia koulun oppilaita on nimitelty ryssiksi. 

– Kun poika oli ollut vuoden koulussa, hän kertoi, ettei tunne olevansa enää friikki. Tämä oli sydämeen käyvä lausunto, Jarmo Viitala kertoo. 

 Marina toivoo, että ihmiset voisivat suhtautua Venäjän kieleen kuten mihin tahansa muuhunkin kieleen. Kieli ei ole sama asia kuin valtio. 

– Ymmärrän, jos joku ei haluaisi kuulla venäjän kieltä, mutta toivoisin, että ymmärrettäisiin, että venäjää puhuvat muutkin kuin vain venäläiset, Marina Viitala kertoo. 

Suomi-Venäjä-Seura komppaa Marinan havaintoa. Toiminnanjohtajan mielestä ihmisillä menevät sekaisin valtio ja kieli. 

– Nämä pitäisi pystyä erottamaan ja ymmärtämään, että kieli on kommunikoinnin väline, Savonen kertoo. 

Kiistaa koulun tulevaisuudesta

Itä-Suomen koulu on taistellut olemassaolostaan. Koulu oli nimittäin parisen vuotta sitten lakkausuhan alla. 

– Säätiön perustaneet kunnat olivat sitä mieltä, että koulu pitäisi lakkauttaa. He perustelivat sitä kouluverkkouudistuksella ja syntyvyyden vähenemisellä. 

Säätiölain mukaan kunnat eivät voi kuitenkaan lakkauttaa koulun toimintaa. Koulu siis jatkaa toimintaansa edelleen. 

Alun perin Itä-Suomen koulu perustettiin suomalaistaustaisille lapsille, jotka halusivat oppia venäjän kieltä ja kulttuuria. Nyt koulussa noin puolet oppilaista ovat venäjätaustaisia. 

– Tällainen kehitys lisää koulujen välistä segregaatiota ja on kehitys, jollaista pyritään valtakunnallisesti ehkäisemään, Junnila kommentoi. 

Lappeenrannan toimialajohtajan mielestä koulu ei palvele enää tarkoitustaan. Kaupunki säästäisi noin 1,8 miljoonaa euroa vuosittain, jos koulu lakkautettaisiin. Hän myös näkee, että Suomen venäjä-osaaminen on nyt jo korkealla tasolla ja se pysyy sellaisena, vaikka koulu lakkautettaisiinkin. 

Katri Anttila taas näkee tilanteen toisin. Hänestä on tärkeää, että venäjän kieltä ja kulttuuria osattaisiin yhä enenevissä määrin myös tulevaisuudessa. 

Hän uskoo, että maailma tulee muuttumaan ja tulevaisuudessa lapsille Itä-Suomen koulun kaltaisesta ympäristöstä on heille hyötyä. 

– Aina sanotaan, että Suomessa on venäjä-osaamista niin sitä ei mielestäni ole. Venäjä-osaaminen tarkoittaa ei pelkästään kielen, mutta myös kulttuurin, tapakulttuurin tuntemista. 

Anttila toivoo, että myös Joensuu, Lappeenranta ja Imatra näkisivät koulun tuomat hyödyt.