Kolmikymppinen helsinkiläinen Noora* on yksi kymmenistätuhansista suomalaisista, joiden terapiatiedoilla verkkokiristäjä vaatii rahaa Psykoterapiakeskus Vastaamolta.
Tiedot hankkinut taho on kiristänyt Vastaamolta huomattavan kokoisia lunnaita siitä, että se ei julkaise hallussaan olevia tietoja. Kun vaatimuksiin ei suostuttu, on se julkaissut tähän mennessä parin sadan henkilön asiakastietoja, jotka pitävät sisällään arkaluontoisiakin terapiatietoja. Rikollisen ilmoituksen mukaan se julkaisee päivittäin lisää tietoja, kunnes sen vaatimuksiin suostutaan. Poliisi selvittää rikosta.
Täyttä varmuutta kiristäjän hallussa olevien asiakastietojen määrästä ei ole, joten tiedot perustuvat osittain tämän väitteisiin. Kiristäjän tai kiristäjien kertoman mukaan he saivat tiedot verkkoon yhteydessä olevasta Vastaamon tietokannasta.
”Paniikkihan siitä syntyi”
– Apua, Noora kuvailee ensimmäisiä ajatuksiaan, kun tajusi uutisia lukiessaan, että kyse on hänen terapiatiedoistaan.
– Paniikkihan siitä syntyi. Hirveä paniikki siitä, ovatko tietoni jossain.
Myöhemmin kävi ilmi, että tietomurto koskee ennen vuoden 2018 loppua tallentuneita asiakastietoja. Nooran terapiatietoja on siis mahdollisesti verkkorikollisen hallussa puolen vuoden ajalta.
”Kiusallista kuin täiepidemia koulussa”
Noora kertoo, että häntä huoletti se, mitä kaikkea hän on terapiassa sanonut, ja mitä terapeutti on kirjoittanut muistiinpanoihinsa.
– Terapian alussa en ollut ihan paras versio itsestäni. Olin hajalla. Siellä on puhuttu aivan kaikki ja oksennettu pahaa ulos olo, hän kuvailee.
Erityisesti hän pohti sitä, onko muistiinpanoissa niiden ihmisten nimiä, jotka hän on maininnut. Se voisi tietää selvitettävää näiden ihmisten kanssa.
– Tämä koko juttu on inhottavaa, ahdistavaa ja kiusallista. Niin kuin täiepidemiä jossain koulussa, Noora pohtii.
Lue myös: Kiristyksen kohteeksi joutuneen Vastaamon tietoturva selvitetään ja yhtiö joutuu pahimmillaan maksumieheksi
"Uskon, että kaikki järjestyy"
Hän kuvailee terapiasuhdetta yhdeksi kaikkein intiimeimmistä ihmissuhteista, jossa ihminen voi täysin vapaasti avata sisimpänsä terapeutille. Terapiasuhteelle keskeistä on se, kuinka sen piirissä on voimassa täysi luottamuksellisuus. Nyt tietomurron tehnyt uhkaa rikkoa sen.
– Oikeasti antaisin antaisin mieluummin tiedot gynekologikäynnistä mun pomolle kuin mun terapiakäynnit, Noora kuvailee.
Tilanne on hänen osaltaan kuitenkin siinä mielessä helppo, että hän on ollut avoin lähipiirilleen terapiassa käymisestään ja terapian kipukohdat ovat liittyneet hänen omaan sisäiseen kamppailuunsa, eivät suuriin salaisuuksiin tai muihin ihmisiin.
– Mitä pidempään mietin, niin epätodennäköisemmältä tuntuu, että terapeutti olisi mitään hankalaa kirjannut, hän toteaa.
Hän on järjestänyt asiansa niin, että hänen henkilötiedoillaan ei hankita yllättäviä pikavippejä.
– Uskon, että kaikki järjestyy.
Hän myös ajattelee, että tietojen mahdollista tuloa julki on turha pelätä etukäteen, sillä sitä voi murehtia myöhemmin. Tilanne päättyy tavalla tai toisella.
Lue myös: KRP kommentoi terapiapalvelusta varastettuja suomalaisten arkaluontoisia terveystietoja: vastaavat rikokset Suomessa harvinaisia
"Mun tiedot saa varastaa, mutta niitä ei saa ostaa"
Alhainen kusipää. Torakka. Pohtiessaan kiristäjää motiiveja Noora ei säästele sanojaan.
– Haluaisin sanoa kaikkea ikävää. Haluaisin että tämä hakkeroija heräisi tähän todellisuuteen, siihen että tämä on niin kaukana ookoosta kun mahdollista.
– Ehkä tämä hakkeri tarvitsee tosi ison halauksen, kun se haluaa kiusata näin montaa ihmistä. Kaikkihan tietävät, että kiusaajalla on oikeasti vain paha olo.
Hän pitää kiristäjän tekemiä tietojen julkaisuja pelkkänä kiusantekona, sillä hänestä on selvää, ettei tämä tule saamaan toivomiaan rahoja.
– Nostan hattua sille, että tiedoista ei käyty kauppaa, koska tuollaisilla tiedoilla ei kauppaa käydä, hän sanoo.
– Mun tiedot saa varastaa, mutta niitä ei saa ostaa.
*Noora ei esiinny jutussa omalla nimellään.