Kansainvälisen oikeuden emeritusprofessori Martti Koskenniemi toteaa, että kansainvälisestä merioikeussopimuksesta poikkeaminen olisi poliittinen päätös.
Kansainvälisillä merialueilla seilaavan aluksen kulkuun ei voi YK:n kansainvälisen merioikeuden mukaan puuttua muu kuin aluksen lippuvaltio, paitsi jos on kyseessä epäily merirosvoudesta tai orjakaupasta, sanoo kansainvälisen oikeuden emeritusprofessori Martti Koskenniemi.
Perussääntö kansainvälisessä merioikeudessa on se, että minkäänlaista pidätystä tai tutkintaa ei saa myöskään määrätä tai tehdä mikään muu kuin lippuvaltion viranomainen aluksen kulkiessa kansainvälisillä vesillä.
Kansainvälistä merioikeutta voi rikkoa, jos poliittisesti niin päätetään.
– Kansainväliset säännökset eivät kuitenkaan miksikään muutu, vaikka Suomessa kirjattaisiin mitä. Se olisi poliittinen päätös, jos kansainvälistä yleissopimusta halutaan rikkoa, Koskenniemi sanoo.
– Jos olisin poliittinen neuvonantaja, niin voisin sanoa, että ei pidä hirttäytyä siihen sopimusmääräykseen tilanteessa, jossa on hyvin todennäköistä, että muut sopimusvaltiot hiljaisesti hyväksyisivät sen.
Suomen viranomaiset epäilevät Venäjän varjolaivastoon kuuluvan, Cookinsaarten lipun alla seilaavan, Eagle S -tankkerin rikkoneen Suomen ja Viron välisen Estlink 2 -kaapelin joulupäivänä. Alus kulki tuolloin kansainvälisillä vesillä, mutta Suomen viranomaiset saivat sen ohjattua Suomen vyöhykkeelle.
Eagle S -aluksen kyydissä kerrotaan olleen bensiiniä, joka oli lastattu sen kyytiin Venäjällä. Bensiini on Venäjä-pakotteiden alainen tuote. Tankkeri oli meriliikennettä seuraavan Marinetraffic-palvelun mukaan matkalla Pietarista Egyptiin.
Lue myös: Näin Eagle S -tankkeri otettiin haltuun yön operaatiossa Suomenlahdella
Nato haluaa puuttua
Merenkulun säännöksissä on eroavaisuuksia riippuen siitä, liikkuuko alus rannikkovaltion aluemeren tai talousvyöhykealueella vai kansainvälisillä vesillä, eli aavalla merellä.
Suomen järjestämässä Nato-kokouksessa tasavallan presidentti Alexander Stubb sanoi tiistaina, että maat tulevat tarkastelemaan nyt, miten Venäjän varjolaivastoihin voitaisiin puuttua kansainvälisillä vesillä ilman, että niiden navigointivapauteen puututaan.
Naton pääjohtaja Mark Rutte myös totesi, että Nato lähettää Itämerelle aluksia sekä esimerkiksi valvontadrooneja.
Kokouksen jälkeen osallistuneet Nato-maat julkaisivat myös yhteisen julkilausuman, jossa tuomitaan kriittiseen infrastruktuuriin kohdistuvat hyökkäykset.
– Pidätämme oikeuden ryhtyä kansainvälisen oikeuden mukaisiin toimiin niitä aluksia vastaan, joita epäillään pakotteiden kiertämisestä tai ympäristövahingon aiheuttamisesta, siinä todettiin.
Lue myös: Kommentti: Nato ei halua Putinin "viisastuvan" – Venäjän ykkösketjun kiukuttelu alkoi heti
Stubb: "Naton läsnäolo Itämerellä lisääntyy"
Ei voi pakottaa rannikkovaltion vesille
Alusta voi kansainvälisillä vesillä esimerkiksi seurata drooneilla tai muilla aluksilla ilman, että kansainvälisiin oikeuksia rikotaan.
Eagle S -alus on takavarikoitu, ja sen miehistöä epäillään rikoksista. Viranomaisten mukaan aluksen henkilöstö on ollut yhteistyökykyistä.
Lue myös: Eagle S -tankkeri pysyy takavarikossa – varustamon asianajaja: "Älä nyt tyhmiä kysy"
Ennen Eagle S -aluksen haltuunottoa Itämeren kaapeli- ja kaasuputkivaurioihin on yhdistetty kiinalaisia tai kiinalaisomisteisia aluksia.
Viime vuoden marraskuussa kiinalaisen Yi Peng 3 -laivan epäillään vaurioittaneen Suomen ja Saksan sekä Ruotsin ja Liettuan välisiä kaapeleita kiskomalla ankkuria pohjassaan.
Lokakuussa 2023 vaurioitui taas Suomen ja Viron välillä kulkeva Balticconnector-kaasuputki, jonka tekijäksi on epäilty kiinalaisomisteista Newnew Polar Bearia.
Eagle S -alus kulkee taas Cookinsaarten lipun alla. Aluksen kapteenin kerrotaan olevan georgialainen.
– Näissä nyt esillä olleissa tapauksissa on ollut kyse kansainvälisillä vesillä purjehtimisesta. Silloin klassiset kansainvälisen oikeuden säännökset mahdollistavat rannikkovaltion puuttumisen vain merirosvous- tai orjakauppaepäilyissä, Koskenniemi sanoo.
Eagle S- aluksen tapauksessa Suomen viranomaiset ohjasivat aluksen Suomen vesille, mutta lain mukaan sitä ei voi rannikkovaltion alueelle kuitenkaan pakottaa.
Lue myös: Yksityiskohtainen lista: Tämä kaikki on vialla Eagle S -tankkerissa
Rantavaltion viranomaiset voivat esimerkiksi olla yhteydessä lippuvaltioon ja kertoa epäilystä, minkä jälkeen lippuvaltion viranomaiset voivat antaa luvan esimerkiksi aluksen siirtämiseen rantavaltion vesille.
Merenkulun kansainväliset säännökset ovat kaikkien valtioiden kesken neuvoteltuja ja sisältävät muodollisen kompromissin rantavaltioiden ja merenkulkuvaltioiden kesken.
– Sen takia säännökset ovat tarkkoja ja kömpelöitä, kun toinen osapuoli on halunnut rajoittaa merenkulkua ja toinen taas pitää merenkulun mahdollisimman vapaana.