Kansainvälisen oikeuden emeritusprofessori Martti Koskenniemi toteaa, että kansainvälisestä merioikeussopimuksesta poikkeaminen olisi poliittinen päätös.
Kansainvälisillä merialueilla seilaavan aluksen kulkuun ei voi YK:n kansainvälisen merioikeuden mukaan puuttua muu kuin aluksen lippuvaltio, paitsi jos on kyseessä epäily merirosvoudesta tai orjakaupasta, sanoo kansainvälisen oikeuden emeritusprofessori Martti Koskenniemi.
Perussääntö kansainvälisessä merioikeudessa on se, että minkäänlaista pidätystä tai tutkintaa ei saa myöskään määrätä tai tehdä mikään muu kuin lippuvaltion viranomainen aluksen kulkiessa kansainvälisillä vesillä.
Kansainvälistä merioikeutta voi rikkoa, jos poliittisesti niin päätetään.
– Kansainväliset säännökset eivät kuitenkaan miksikään muutu, vaikka Suomessa kirjattaisiin mitä. Se olisi poliittinen päätös, jos kansainvälistä yleissopimusta halutaan rikkoa, Koskenniemi sanoo.
– Jos olisin poliittinen neuvonantaja, niin voisin sanoa, että ei pidä hirttäytyä siihen sopimusmääräykseen tilanteessa, jossa on hyvin todennäköistä, että muut sopimusvaltiot hiljaisesti hyväksyisivät sen.
Suomen viranomaiset epäilevät Venäjän varjolaivastoon kuuluvan, Cookinsaarten lipun alla seilaavan, Eagle S -tankkerin rikkoneen Suomen ja Viron välisen Estlink 2 -kaapelin joulupäivänä. Alus kulki tuolloin kansainvälisillä vesillä, mutta Suomen viranomaiset saivat sen ohjattua Suomen vyöhykkeelle.
