Itämeren alueen Nato-maiden johtajat kokoontuivat tänään Helsinkiin.
Naton huippukokousta Helsingissä isännöivät presidentti Alexander Stubb ja Viron pääministeri Kristen Michal. Tapaamisen aiheena oli alueen turvallisuustilanne ja erityisesti vedenalaisen infrastruktuurin suojeleminen.
Kyseessä oli ensimmäinen kerta, kun Suomi isännöi Nato-maiden kokousta jäsenyytensä jälkeen.
MTV Uutiset on seurannut huippukokousta hetki hetkeltä tässä artikkelissa.
Stubb median edessä iltapäivällä
Kokouspäivään liittyvä toinen tiedotustilaisuus alkoi kello 15.30.
Stubb kommentoi kokouksen olleen kaikin puoli hyvä.
Hän kertoo, että tapaamisessa keskusteltiin konkreettisista toimista, joita aletaan kehittää kriittisen infrastruktuurin tehokkaammaksi suojelemiseksi ja resilienssin vahvistamiseksi.
Hän kertoi, että konkreettisia toimia sovittiin kolme: Näitä olivat yhteispöytäkirja merenalaisesta infrasta ja kansainvälisen merioikeuden tutkiminen.
Kolmantena kohtana Stubb kertoi, että niin sanottua suomalaista mallia on peräänkuulutettu joulukuun tapahtumien jälkeen jälkeen. Stubb kertoi, että Suomi antaa tarkan selvityksen liittolaisilleen siitä, miten tuossa tilanteessa tomivat.
Stubb vastasi myös toimittajien kysymyksiin.
Yksi niistä koski sitä, kuinka kattavasti kriittiseen infrastruktuuriin tapahtuvalta sabotaagilta on mahdollisuus suojautua Venäjän varjolaivaston koon takia.
Stubb totesi ensinnäkin, että Naton operaatioissa ei yksityiskohdista puhuta. Hän kommentoi vain, että operaatio sisältää toimintaa merellä, meren alla, maalla ja ilmassa.
– Naton läsnäolo Itämerellä lisääntyy ainakin joksikin aikaa ja tavoitteena on nimenomaan kriittisen infrastruktuurin suojaaminen, hän muun muassa kommentoi.
Stubb ylisti suomalaisten viranomaisten työtä
Stubb kehui suomalaista viranomaisyhteistyötä liittyen Eagle S:n tapaukseen. Hän ei halunnut spekuloida, mitä olisi tapahtunut, jos Eagle S ei olisi suostunut lähtemään suosiolla.
– Tämä oli suomalaista viranomaistoimintaa parhaimmillaan. Poliittinen johto pidettiin informoituna.
Stubbin mukaan Eagle S:n tapaus toi uutena asiana sen, että nyt tehdään analyysi Itämeren maiden kesken sille, miten pystytään tekemään merilainsäädännön kehikossa, jotta tämäntyyppiset tilanteet vältettäisiin.
Eletään "rauhattomuuden aikakautta"
Stubbin mukaan nykyistä aikaa voidaan kuvata rauhattomuuden aikakautena, joka ei ole sotaa, mutta ei puhtaasti rauhaakaan.
Stubbin kommentti heijasteli Ruotsin pääministeri Ulf Kristerssonin Sälenin turvallisuuskonferenssin kommenttia sunnuntaina. Kristersson sanoi tuolloin, että nyt ei ole sota, mutta ei myöskään rauha.
Stubb ei iltapäivän tiedotustilaisuudessa kertonut tarkempia yksityiskohtia Naton tänään julkistamasta Baltic Sentry -operaatiosta, jolla pyritään turvaamaan merenalaista infrastruktuuria.
MTV Uutisten Antonia Berg tiedusteli, tarvitaanko poikkeustilaa, jotta kansainvälisillä vesillä epäilyttävä laiva voidaan ottaa haltuun? Katso alta, mitä Stubb vastasi.
1:23
Aiemman tiedotustilaisuuden hetki hetkeltä -seuranta
13.54: Stubb: Tilanteita varmasti tulee, joita emme pysty estämään
Stubb toteaa, että loppujen lopuksi ei ole väliä, kuka vahingon teki, koska vahinko on joka tapauksessa sama. Tärkeintä on vähentää vahinkoa ja niiden vaikutuksia.
– Tilanteita varmasti tulee, joita emme pysty estämään. Niistä meidän täytyy jälleen oppia.
13.46: Itämerelle laivoja, tarkkaa määrää ei kerrota
Seuraavaksi kysytään, millaisia operaatioita Nato tulee tarkalleen ottaen totetuttamaan Itämerellä. Tähän vastaus on, että laivoja lähetetään, mutta näiden tarkkoja määriä ei haluta kertoa. Myös valvontadrooneja on tarkoitus hyödyntää.
Michal alleviivaa, että pitää olla suunnitelma, varasuunnitelma ja varasuunnitelman varasuunnitelma.
– Me haluamme irrottautua Venäjän sähköverkosta, koska Venäjä ei ole luotettava kumppani.
13.41: Stubb: Pysytään rauhallisina
Tilaisuudessa kysyttiin Puolan ja Norjan välisestä kaasuputkesta, jonka lähellä on kierrellyt Venäjän varjolaivastoon kuuluva alus. Päättäjiltä tiedustellaan, onko aluksen epäilty toiminta viesti kokoukseen osalllistujille ja miten tällainen toiminta voidaan estää.
– Pysytään rauhallisina. Olemme saaneet tiedon asiasta, Stubb sanoo.
13.31: Viron Michal kehuu Suomen toimintaa
Viron pääministeri Michal antaa kehuja Suomelle.
– Olemme seuranneet ja arvostaneet Suomen toimintaa, ja sen pitäisi olla esimerkki muille jatkossa. Meillä pitäisi olla yhteinen tapa toimia, kun vastaavia tilanteita tulee.
13.27. Rutte: Venäjän varjolaivasto on suuri kysymys
Saksan Deutsche Welle kysyy, onko Suomen lähestymistapa Eagle S -alukseen se, mitä muiden maiden pitäisi tehdä.
Rutten mukaan Venäjän varjolaivasto on suuri kysymys. Hänen mukaansa lain puitteissakin on mahdollista tehdä paljon.
– Tärkeintä on yhteistyö, kommentoi Stubb.
– Natolla on vastuu koordinoinnissa, mutta kun jotain sattuu, maan pitää toimia. Meillä raja ja muut viranomaiset tekivät tiivistä yhteistyötä. ja alkoivat tutkia tapausta.
Stubb alleviivaa aluksen tunnistamista ja pysäyttämistä, jos syntyy epäily sabotaasista.
13.20: Rutte: Joudumme vaikeuksiin, jos emme voimista puolustustamme
Naton pääsihteeri Mark Rutte peräänkuulutti puolustusrahoituksen lisäämistä.
– Suurin huoleni on, että neljän viiden vuoden kuluttua emme enää ole turvassa, jos emme lisää panostustamme puolustukseen.
– Tässä hetkessä kohtaamme jo näitä sabotaaseja ja hybridiuhkia. Joudumme vaikeuksiin, jos emme voimista puolustustamme. Tämä on aivan keskeistä.
Myös Viron pääministeri Michal oli samaa mieltä siitä, että puolustusta ja sen budjettia on lisättävä.
12.42: Stubb: Emme ole sodassa varsinaisessa merkityksessä, mutta hybridioperaatioita on käynnissä
Nato-johtajilta kysytään Ruotsin pääministerin Ulf Kristerssonin eilisestä kommentista, jonka mukaan Ruotsi ei ole sodassa, eikä rauhassa.
Stubbin mukaan Kristerssonin kommentti on paikkansapitävä.
– Emme ole sodassa varsinaisessa merkityksessä, mutta hybridioperaatioita on käynnissä, Stubb sanoo.
Naton pääsihteeri Rutte on presidentin kanssa samaa mieltä.
12.40: Stubb, Michal ja Rutte vastaavat toimittajien kysymyksiin
Viron yleisradioyhtiö ERR:n toimittaja kysymys koskee merivalvontakalustoa pienien maiden kohdalla.
Rutten mukaan Nato tutkii oikeanlaisia tapoja organisoitua.
– Haluamme osoittaa, että Naton pelote on oikeassa paikassa ja oikeanlaista, Rutte sanoo.
4:29
12.34 Naton pääsihteeri Mark Rutte vuorossa
Rutten mukaan Nato-maissa on nähty lukuisia yrityksiä yhteiskunnan lamauttamiseksi.
– Näitä on ollut teleyhteyksissä ja energiasektorilla, Rutte mainitsee esimerkkejä.
Vedenalaiseen infrastruktuuriin kohdistuneet sabotaasit ovat Rutten mukaan yleistyneet viimeisen kahden kuukauden aikana.
– Tämä on vakavan huolen aihe. Ei vain energiavarmuuden kannalta, vaan tietoliikenteen kannalta, Rutte huomauttaa.
Rutte sanoo Naton lisäävän läsnäoloaan merellä. Valvonnan parantamiseksi käyttöön otetaan uutta teknologiaa ja kansallisia valvontajärjestelmiä.
– Teemme mitä tarvitaan, jotta voimme turvata kriittisen infrastruktuurin, Rutte lupaa.
4:18
12.30: Viron pääministeri Michal aloittaa puheenvuoronsa
Viron pääministeri Kristen Michal toistaa Stubbin tavoin tapaamisen olleen hyvä ja kertoo sen sisältäneen vahvan viestin.
– Jos vahingoitat infrastruktuuria, siihen tulee voimakkain mahdollinen reaktio, Michal sanoo.
Michalin mukaan Suomi toimi varjolaivaston käsittelyssä esimerkillisesti.
Michal uskoo varjolaivastojen sabotaasiyrityksien toistuvan myös tulevaisuudessa.
– Jos niitä tapahtuu kerran, niin todennäköisesti tapahtuu uudestaankin, toisen kolmannen ja neljännenkin kerran, Michal arvioi.
Viro on Michalin mukaan tarkastanut yli 300 alusta kesän jälkeen.
12.27: Stubb: Lisäämme Naton läsnäoloa Itämerellä
Stubbin mukaan Nato jatkaa modernin teknologian käyttöä Itämerellä infrastruktuurin suojaamisessa.
– Vastaamme Venäjän varjolaivastolle voimakkaasti, Stubb sanoo.
Stubbin mukaan Nato perustaa asiantuntijaverkoston, joka tarkastelee merenkulun vapautta ja sen säilymistä kansainvälisillä vesillä.
Tämän päiväinen huippukokous oli Itämeren maiden johtajien yhteinen tapaaminen, mutta Stubbin alleviivaa tiiviin yhteistyön jatkuvan myös muiden Nato-maiden kanssa.
3:06
12.26: Tiedotustilaisuus alkaa – ensimmäinen puheenvuoro Stubbilla
Delegaation jäsenet saapuvat saliin.
Ensimmäisenä puheenvuoron ottaa presidentti Stubb. Stubbin mukaan tapaaminen oli menestys. Stubbin mukaan Nato tulee lisäämään toimiaan Itämerellä.
– Jatkamme voimakkaita toimia, kun kriittinen infrastruktuuri on uhattuna, Stubb sanoo.
12.17: Tiedotustilaisuuden alku viivästyy
Tiedotustilaisuuden oli määrä alkaa kello 12.15, mutta aloitus viivästyy muutamia minuutteja.
Myöhästymisen syy saattaa hyvinkin liittyä tuoreimpiin tietoihin Puolan ja Norjan välisestä kaasuputkesta, mutta varmaa tietoa tästä ei ole.
Lue lisää: Media: Venäjän varjolaivaston alus kiertelee kaasuputken päällä Itämerellä
11.55: Tiedotustilaisuus alkaa kello 12.15
Presidentti Alexander Stubbin, Viron pääministeri Kristen Michalin ja Naton pääsihteerin Mark Rutten yhteisen tiedotustilaisuuden alkua odotetaan parhaillaan Presidentinlinnan peilisalissa. Tilaisuuden on määrä alkaa klo 12.15.
Kokoonpano johtuu siitä, että kokous on Naton koolle kutsuma, mutta sen järjestäjämaat ovat yhdessä Suomi ja Viro.
Tiedotustilaisuutta on edeltänyt kaikkien Itämeren maiden yhteinen vajaan kahden tunnin kokous.
Odotettavissa on, että tiedotustilaisuudessa kerrotaan uusista toimista, joilla Nato suojelee Itämeren infrastruktuuria.
Kello 12.15 alkavan tiedotustilaisuuden puhujia lukuunottamatta, useimmat Itämerimaiden johtajat ovat jo käyneet antamassa niin sanotut ovensuukommentit huippukokouksen aiheista. Ovensuukommentit jäivät kuulematta myös Puolan pääministeri Donald Tuskilta, joka jostain syystä ohjelmasta poiketen ei saapunut paikalle. Johtajien yhteiskuvassa, niin sanotussa perhekuvassa, Tusk kuitenkin esiintyy.
10.01: Tanskan pääministeri: Olen huolissani varjolaivastosta
Tanskan pääministeri Mette Frederiksen sanoi olevansa huolestunut Venäjän varjolaivastosta.
– Tämä on Venäjälle yksi tapa jatkaa sotaa Euroopassa.
0:42
9.49: Latvian presidentti: Suomi lähetti selvän viestin
Latvian presidentin Edgars Rinkēvičsin mukaan Suomen päätös takavarikoida Eagle S -tankkeri lähetti ensimmäistä kertaa "selvän viestin", että länsimaat tekevät muutakin kuin "tutkivat ja tutkivat".
Kolme erillistä tapausta 13 kuukauden aikana osoittavat presidentin mukaan, että on hyvin todennäköistä, että näiden tapahtumien takana on vihamielisen valtion tahallinen toiminta.
– Myös vihollisemme ovat nopeita oppimaan, Rinkēvičs toteaa.
1:03
9.40: Saksan liittokansleri: Saksa osallistuu Itämeren valvontaan
Saksa tulee osallistumaan Itämeren valvontaan, sanoo maan liittokansleri Olaf Scholz.
Scholzin mukaan täytyy olettaa, että Itämeren tapahtumat ovat osa hybridistrategiaa, jotka uhkaavat Euroopan valtioita.
Itämeren toimintaa tulee koordinoida ja toimia nopeasti, Scholz katsoo.
Scholzin mukaan Itämeren tapahtumien syyllisen todistaminen on "hyvin vaikeaa", mutta siihen täytyy joka tapauksessa pyrkiä.
Liittokansleri pitää selvänä, että myös tulevaisuudessa viime aikoina nähdyn kaltaiset tapahtumat ovat mahdollisia.
1:56
9.33: Ruotsin pääministeri Ulf Kristersson: "Emme ole sodassa, mutta..."
Ruotsin pääministerin Ulf Kristerssonin mukaan Itämerestä ei anneta tulla vaarallista paikkaa.
Pääministeri muistutti, että Ruotsilla on Itämeren pisin rantaviiva, minkä vuoksi sen on äärimmäisen tärkeää voida luottaa infrastruktuurin ja merenkulun turvallisuuteen.
Kristerssonin mukaan nykyinen tilanne täytyy ottaa vakavasti. Kristersson sanoi uskovansa, että Nato on yhä valmiimpi kohtaamaan Itämeren alueen haasteita.
Sillä, miten sota Ukrainassa lopulta päättyy, tulee olemaan merkitys tulevaisuuden tilanteen kannalta, Kristersson sanoo.
– Emme ole nyt sodassa, mutta harmaista alueista tulee yhä tärkeämpiä, Kristersson jatkaa.
1:26
Kello 9.23: Komissaari Henna Virkkunen: Varautumisen pitää parantua
Euroopan unionin turvallisuuskomissaarin Henna Virkkusen (kok.) mukaan EU ottaa Itämeren turvallisuuden hyvin vakavasti.
Kriittisen infrastruktuurin turvaamista selvitetään myös uusien teknologioiden avulla, Virkkunen sanoo. Selvityksessä on esimerkiksi uudet niin sanotut älykaapelit. Myös kaapeleiden korjauskapasiteettia halutaan vahvistaa.
Viime vuonna Itämerellä katkesi useita merikaapeleita, joiden hajottamisen uskotaan olleen tahallista.
Edellisen kerran kaapeleita hajosi joulupäivänä. Tapauksesta epäillään Eagle S -tankkeria, jonka uskotaan kuuluvan Venäjän varjolaivastoon.
Virkkuselta kysyttiin, uskooko hän Suomen päätöksellä takavarikoida Eagle S -tankkeri olevan mitään vaikutusta Venäjän toimintaan. Virkkunen ei suoraan vastannut kysymykseen.
– Meidän täytyy kyetä suojelemaan ja puolustamaan omaa aluettamme, hän totesi ja sanoi odottavansa innolla keskustelua seuraavista askeleista.
Naton ja EU:n on tehtävä tiivistä yhteistyötä Itämerellä, Virkkunen painottaa. Hän pitää selvänä, että erilaisia uhkia vastaan tarvitsee olla paremmin varautunut.
Virkkusen mukaan maahanpyrkijöitä on käytetty aseina. Suomi on pitänyt itärajansa jo pidemmän aikaa suljettuna.