Kreml paljasti tänään, miten suurvaltana itseään pitävä Venäjä kiukuttelee, kirjoittaa MTV Uutisten toimittaja Jouko Luhtala.
Naton Itämeren-valtioiden huippukokouksessa puhuttiin kieltä, jota Kremlissä ymmärretään.
Helsingistä nimittäin kuului konkretiaa. Naton pääsihteeri Mark Rutte, Suomen presidentti Alexander Stubb ja kumppanit puhuivat valvonnasta, lennokeista ja sotalaivoista.
Ne ovat tutkissa näkyviä asioita, jotka Venäjän pitää huomioida. Aiemmin väsymykseen asti toistellut latteudet ja Venäjän syyllistämisen välttely eivät täräytä edes Kremlin teekupin pintaa.
Sotilaallisista ja teknisistä yksityiskohdista Nato-maiden päämiehet ja puolustusliiton pääsihteeri eivät halunneet puhua, koska Rutten sanoja lainaten ei haluttu, että "vihollinen viisastuu".
Nimenomaan "vihollinen" mainittiin useaan otteeseen ja myös Venäjä uskallettiin nimetä muutenkin kuin vahingossa ja teoreettisena vaihtoehtona.
Ilmeisesti Eagle S -tankkerin takavarikon ilmentämä selän suoristus ei jäänyt joulupuurosta löytyneeksi sattumamanteliksi.
Tammikuun henki
Lännessä sanavalinnat ovat tiukentuneet ja niitä on suunnattu kiihtyvissä määrin kohti Kremliä. Lisäksi teot näyttävät seuraavan sanoja, mikä ei ole aina ollut selvää.
Vaikka edelleen myönnetään, että varmaa syyllistä on sabotaaseissa vaikea osoittaa, on Kremliä silti käytännössä syytetty. Joko rivien välistä tai vaikkapa puhumalla suoraan Venäjän varjolaivastosta.
Ero on aikamoinen viime kesään nähden. Tuolloin oli iso uutinen, kun nimetön Naton virkamies totesi yhdysvaltalaismedia CNN:lle, että "Venäjä yrittää pelotella liittolaisiamme".
Vihiä oli toki saatu aiemminkin, epäilyjä oli vielä enemmän, mutta kyse oli silti ympäri maailmaa siteeratusta skuupista.
Nyt juttu olisi melkeinpä perusuutinen.
Tammikuun hengen summasi Ruotsin pääministeri Ulf Kristersson: "Emme ole nyt sodassa, mutta harmaista alueista tulee yhä tärkeämpiä".
Stubb säesti myöhemmin toteamalla, että "emme ole sodassa varsinaisessa merkityksessä, mutta hybridioperaatioita on käynnissä".
Viime heinäkuussa europarlamentaarikko Pekka Toveri (kok.) arvioi, että Venäjä on jo sodassa Suomen kanssa. Siitä syntyi kohu. Vieläköhän näin kävisi? Toveri kun nimenomaan puhui hybridisodankäynnistä, johon kaapelien katkaisu sopii täydellisesti.
Sattumaa tai todennäköisesti ei, Venäjältä on kuulunut tänään monenlaista viestiä.
Puolalaismedialle vuodettiin väite, että Venäjän varjolaivastoon kuuluva alus kiertelee Norjan ja Puolan välisen kaasuputken tienoilla.
Stubb sanoi kuulleensa asiasta, Puolan pääministeri Donald Tusk kertoi myöhemmin, ettei ole tietoinen tapauksesta.
Maailman media toisti tiedon. Ajoitus oli kuin Kremlin kutsumaton puheenvuoro Helsingin lehdistötilaisuudessa.
Kremlin ykkösketjun poliitikot löysivät tänään mikrofonejakin.
Itämerelläkin kyse on Ukrainasta
Ulkoministeri Sergei Lavrov totesi pitkässä lehdistötilaisuudessaan Venäjän olevan valmis keskustelemaan turvatakuista "maalle, jota nyt kutsutaan Ukrainaksi".
Itämerelläkin kun kyse on Ukrainasta. Varjolaivastoa ei olisi, jollei Venäjä olisi aloittanut suurhyökkäystään helmikuussa 2022.
Presidentti Vladimir Putinin haukkamaisena tunnettu neuvonantaja Nikolai Patrushev puolestaan laukoi, että Ukrainan suhteen neuvottelut tulisi käydä Venäjän ja Yhdysvaltojen välillä.
Erikseen Patrushev totesi, ettei Lontoon ja Brysselin kanssa ole "mitään keskusteltavaa".
Patrushev olisi ihan yhtä hyvin voinut sanoa, että Itämeren Nato-maat voivat pitää Helsingin kokouksensa, heitä ei isojen maiden pöytään tarvita.
Kreml paljasti tänään lännelle, miten itseään suurvaltana pitävä Venäjä kiukuttelee. Sitä voinee pitää merkkinä, että johonkin sattui.