Nämäkin autot ovat jo museoiässä, mutta museorekisteröinnille on tiukat kriteerit – näistä syistä se voi kannattaa

Ajoneuvo on mahdollista saada museorekisteriin, mikäli sen valmistusvuoden päättymisestä on kulunut vähintään 30 vuotta. Tämä tarkoittaa, että tänä vuonna museoajoneuvoiksi voi saada autoja, jotka on rekisteröity uutena vuonna 1991.

Museoajoneuvoihin on vanhempien museoautojen kohdalla yhdistetty perinteisesti mustat kilvet, mutta voiko sellaiset saada nyt myös vuoden 1991 Nissan Sunnyyn, Toyota Corollaan tai Carina II:een?

Maikkarin Viiden jälkeen -ohjelmassa vierailleen Suomen autohistoriallisen seuran varapuheenjohtajan Markku Pellisen vastauksesta on tulkittavissa, että ainakin osa harrastajista katsoo mustien kilpien katsotaan kuuluvan vain vuonna 1972 tai sitä ennen rekisteröityihin autoihin.

Lue myös: Lukijamme jakoivat upeita tarinoita ensiautoistaan: "Äitee löi kossupullosta vetoa, ettei mene ekalla katsastuksesta läpi"

Suomessa siirryttiin mustapohjaisista kilvistä nykymallisiin valkopohjaisiin kilpiin helmikuussa 1972. Vaikka mustat kilvet voi saada uudempiinkin museoajoneuvoihin, eivät puristit syty ajatukselle, sillä sen jälkeen ensirekisteröidyissä autoissa ei ole koskaan ennenkään ollut mustia kilpiä.

– Ei se mikään sääntö ole, mutta periaatteessa musta kilpi on vanhemmissa autoissa. Jos haluat mustat kilvet johonkin 1980- tai 1990-luvun autoon, niin näyttäähän se näyttää pikkuisen hassulta, mutta on mahdollista.

Ei rahan takia

Pellisen mukaan vuoden 1991 perusautot, kuten Nissan Sunnyt ja Toyota Corollat eivät ole vielä kymmeniin vuosiin siinä iässä, että sellaisen uutena ostanut pääsisi autolla tienaamaan.

Usein 30 vuotta vanhaan autoon on lisäksi laitettu vuosien varrella iso summa rahaa, joten voitolle on vaikea päästä, vaikka museoauton kriteerit täyttävästä pelistä puhuttaisiinkin.

Pellinen korostaa, että museoautoharrastuksessa ei myöskään ole kyse auton arvonnousun odottamisesta.

– Se on se oma mieltymys. Että hei, mä tykkään tästä ja tämä on mun, Pellinen sanoo.

Yleisimmät museoautoiksi hyväksytyt ajoneuvot vuosina 1979–2021

1. Mercedes-Benz (3 671)
2. Ford (3 517)
3. Volvo, (2 505)
4. Volkswagen (2 422)

30 päivän sääntö on ymmärretty väärin

Kesän autotapahtumissa voi kuulla mainittavan, että museorekisteröidyllä ajoneuvolla ei saa ajaa kuin 30 päivänä vuodessa. Pellisen mukaan tämä pitää paikkansa vain osittain.

– Se on ihan totta, että sillä saa ajaa 30 päivää vuodessa, jos se on vakuutettu museorekisteriin, hän sanoo.

Mikäli autolla ei ole museoajoneuvon vakuutusta, vaan aivan tavallinen vakuutus, saa sillä ajaa Pellisen mukaan vaikka vuoden ympäri.

Moni harrastaja toki varjelee silmäteräänsä, eikä altista autoaan Suomen talvelle ja maksaa mielellään halvempaa vakuutusta rajoittaen ajamisensa 30 vuorokauteen vuodessa.

Millaisen auton voi rekisteröidä museajoneuvoksi?

Aivan jokaista 1991 rekisteröityäkään autoa ei voi saada museorekisteriin. Museoajoneuvotarkastaja Martti Peltonen kertoo artikkelin yläpuolella olevalla videolla, millaisia kriteerejä niille on asetettu.

Onko muserekisteröinti oikotie edulliseen autoon, ja mistä kaikesta veteraaniautot oikein on vapautettu? Kuinka usein museoauto tarvitsee katsastaa? Millaiset autot erityisesti lämmittävät museoajoneuvotarkastajan sydäntä? Katso videolta!

Katso koko museoautokeskustelu alta.

Lue myös: Kaikkia autovanhuksia ei saa iästään huolimatta museorekisteriin – pitäisikö Suomeen perustaa uusi ajoneuvoluokka?