Kysyjä pohtii vanhan auton vaihtamista 15 vuotta tuoreempaan. Pohditaanpa, onko vaihdolle olemassa turvallisuusperusteita.
Autoliiton koulutuspäällikkö Teppo Vesalainen vastaa lukijoidemme auto- ja liikenneaiheisiin kysymyksiin joka viikko. Lähetä oma kysymyksesi osoitteeseen lifestyle@mtv.fi.
Kysymys: Verrataan kahta autoa, joilla on ikäeroa 15 vuotta. Onko niiden turvallisuudessa olennaista eroa?
Vastaus: Pääsääntöisesti voidaan todeta, että suunnilleen samankokoisia autoja vertailtaessa uudempi on vanhaa turvallisempi. Asiaan kuitenkin vaikuttaa, minkä merkin, mallin ja vuosimallin autoja vertaillaan.
Esimerkkejä 80-luvulta tähän päivään
Itselläni on harrasteautona – yllä olevalla videollakin näkyvä – vuonna 1983 ensirekisteröity Mercedes-Benz, joka on varmasti ollut aikakautensa turvallisimpia autoja. Siinä ei kuitenkaan ole ABS-jarruja, turvatyynyjä eikä edes pääntukia takaistuimella. Myös takaistuimen keskipaikan turvavyö on vain kahden pisteen vyö, jonka pituus tarvitsee säätää oikeaksi joka kerta, kun kyseiselle paikalle autoon joku istuu.
Aikanaan minulla oli käyttöautona kyseistä Mersua 16 vuotta uudempi, vuoden 1999 Fiat Brava. Siinäkään ei ollut tärkeitä aktiivisia turvalaitteita, kuten ABS-jarruja tai ajonvakautusta. Passiivisen turvallisuuden osalta näkyvimmät muutokset Mersun ajoista parempaan suuntaan olivat kuljettajan turvatyyny, pääntuet myös takaistuimella sekä etuturvavöiden esikiristimet. Näiden lisäksi myös korirakenteissa törmäysenergiaa sitovat vyöhykkeet olivat varmasti kehittyneet vuosien vieriessä.
Lue myös: Pohditko käytetyn auton ostoa? Älä edes harkitse tällaista yksilöä – "Ei kannata uhrata aikaa"
Kehitystä oli siis jo tuolloin tapahtunut, mutta sanoisin, että monen automallin kohdalla mullistavimmat parannukset tapahtuivat seuraavan 15 vuoden aikana – premium-autoissa jo hieman aiemmin. Jos ajatellaan tuosta esimerkkinä käyttämästäni vuoden 1999 autosta 15 vuotta eteenpäin, ollaan 2010-luvun puolivälissä, jolloin valtaosasta uusia autoja löytyi jo ajonvakautusjärjestelmä sekä osasta myös kaista-avustin ja automaattinen hätäjarrutus.
Uusimmissa nykypäivän autoissa turvatyynyjen määrä on kasvanut entisestään. Lisäksi monet jo pitkään autoissa olleet järjestelmät ovat kehittyneet entistä paremmiksi. Näistä hyvinä esimerkkeinä ovat vireystilan valvonta, matriisivalojärjestelmät sekä automaattisen hätäjarrutuksen erilaiset tunnistustoiminnot.
Mitä automaattisesta hätäjarrutuksesta tulee tietää? Juttu jatkuu videon alla.
Kuljettajan vastuuta ei voi liikaa korostaa
Autoa valitessa kannattaa tutustua myös EuroNCAP-törmäystestituloksiin. Suosittelen hankkimaan testissä viisi tähteä saaneen automallin. Olennaista on kuitenkin huomata, että testikriteerit ovat kiristyneet vuosien kuluessa eli nykyään parhaaseen eli viiden tähden testitulokseen vaaditaan huomattavasti turvallisempaa autoa kuin vaikkapa 15 vuotta sitten.
Vaikka ajoneuvon turvallisuuteen satsaaminen on tärkeää, pitää huomata, että uusi ja turvallinen auto ei yksin ole mitenkään autuaaksi tekevä asia. Uudenkin auton kanssa liikuttaessa on tärkeää, että sillä ajetaan asiallisesti – siis rauhallisesti ja huolellisesti ennakoiden. Vastuuton kuljettaja saa kohelluksellaan ulosmitattua minkä tahansa järjestelmän turvallisuusvaikutukset.
Lue myös: Millainen auto sopii ikääntyneelle? Ammattimies kertoo, mitä kannattaa huomioida
Huonot renkaat vesittävät järjestelmien turvallisuushyötyjä
Olennaista on myös panostaa renkaisiin. On surullista katsoa, että liikenteessä liikkuu paljon uudehkoja kattavilla turvavarusteilla varustettuja sähköautoja, joissa on sitten alla sakkorenkaat tai halvimmat mahdolliset renkaat, mitä markkinoilta on löytynyt. Näistä jälkimmäiseen päädytään usein kahdesta syystä: mahdollisimman hyvää katetta tavoitteleva autoliike on hankkinut autoon uuden rengassarjan tai käyttäjä on yllättynyt suuren pyöräkoon aiheuttamista rengaskustannuksista ja päätynyt säästämään väärässä asiassa.
Milloin viimeksi tarkastit kesärenkaidesi kunnon? Juttu jatkuu videon alla.
Renkaita on henkilöautoissa pääsääntöisesti neljä. Jokaisesta niistä koskettaa tien pintaa kerrallaan noin kämmenen kokoinen ala. Näillä neljällä "kämmenellä" hoidetaan auton kiihdyttäminen, jarruttaminen ja ohjaaminen. Myös monien turvajärjestelmien, kuten ABS-jarrujen, ajonvakautuksen, kaista-avustimen ja automaattisen hätäjarrutuksen toiminta perustuu renkaan ja tienpinnan väliseen pitoon. Jos pitoa ei ole, eivät avustimetkaan kykene auttamaan suunnitellusti.
Itse priorisoisin autoa valitessani ainakin seuraavia turvavarusteita:
- Ajonvakautusjärjestelmä
- Kaista-avustin
- Peruutuskamera
- Automaattinen hätäjarrutus mahdollisimman kattavilla tunnistustoiminnoilla
- Laadukkaat ja hyväkuntoiset renkaat
Lue myös: Kaista-avustin on mainio apu, jos muistat tämän: "Ei ole tarkoitus luottaa"
MTV
