Rikkeet johtuvat professorin mukaan usein siitä, että kunnissa luotetaan liikaa viranomaiseen tai ulkopuoliseen oikeusapuun.
Viime viikkoina datakeskuspäätökset ovat herättäneet runsaasti julkista keskustelua eri puolilla Suomea. Siksi MTV Uutiset kävi läpi Tuusulan, Vaalan ja Lapinlahden datakeskuspäätösten yksityiskohtia Itä-Suomen yliopiston julkisoikeuden professori Tomi Voutilaisen kanssa.
Kunnat valikoituivat tarkasteluun siksi, että niiden päätöksentekoprosessit ovat olleet erilaisia ja ne sijaitsevat eri puolilla Suomea.
MTV Uutiset on saanut jokaisen kunnan pormestarilta tai kunnanjohtajalta näkemyksen päätöksenteosta. Heidän mukaansa kunnissa on toimittu lain mukaan.
Silmään pisti läpinäkymättömyys
Tapauksiin perehdyttyään Voutilainen huomasi, että datakeskuspäätöksiä oli valmisteltu pitkälle jo ennen asian julkistamista. Hänen mukaansa tämä on ongelmallista erityisesti kuntalain perusperiaatteiden näkökulmasta.
– Lähtökohta viranomaistoiminnassa on, että vain ja ainoastaan välttämätön pidetään salassa.
Voutilainen nostaa esiin myös Lapinlahden ratkaisun, jossa rakennustarkastajalle oli delegoitu toimivaltaa poiketa kaavasta. Hänen mukaansa tällaisissa ratkaisuissa olennaista on seurata, muuttuuko hankkeen kokonaisuus niin paljon, että asia pitäisi käsitellä uudelleen kaavatasolla.
Voutilainen ei ota kantaa siihen, oliko Lapinlahden poikkeamispäätös tehty väärin perustein tai toimivalloin. Hän korostaa kuitenkin, että jos toteutus alkaa poiketa olennaisesti siitä, mitä kaavassa on alun perin arvioitu ja mahdollistettu, päätöksenteon pitäisi palata kaavakäsittelyyn.
– Jos rakennukset poikkeavat merkittävästi alkuperäisestä kaavasta, pitäisi tehdä uusi kaavapäätös. Sitten jää tulkittavaksi, mikä on merkittävä poikkeama.
Hähmäinen salakokous
Tomi Voutilainen huomasi haastattelun yhteydessä, että Vaalan kunnassa datakeskusasioita oli käsitelty kunnanhallituksen 15.1. pidetyssä kokouksessa, jonka pöytäkirjaa ei löytynyt verkosta.
Pöytäkirja saatiin sähköpostitse pyytämällä sitä kunnan viranhaltijoilta. Asiakirjassa kokous oli merkitty salaiseksi.
Haastattelun jälkeen kunnan julkiseen tietopalveluun ilmestyi uusi ei-julkinen kunnanhallituksen osio, jonne 15.1 kokouksen pöytäkirja oli lisätty.
Vaalan kunnanjohtaja Minna Kärkkäinen kiistää, että kokous olisi salattu. Hänen mukaansa pöytäkirja oli ollut kuntalaisten saatavilla jo tammikuun loppupuolella ei-julkisessa kansiossa.
Kärkkäisen mukaan kunnanhallituksen kokous oli salaiseksi merkitty ja kuntalaisilta piilossa noin viikon ajan, kunnes asiakirjat julkaistiin verkossa. Valtuustolle kokouksen tiedot olivat saatavilla jo kokousta seuraavana päivänä.
Voutilainen huomauttaa, ettei kokonaista kokousta voi salata.
– Kokouksen yksityiskohtia voidaan salata, mutta ei koko kokousta. Ainakin otsikkotasolla pitäisi näkyä julkisesti, mitä kokouksessa on käsitelty.
Kokouksessa oli tehty useita päätöksiä, joista olisi pitänyt voida valittaa. Voutilaisen mukaan erityisesti salaiseksi merkitty kokous oli useiden lakien vastainen.
– Usein papereita katsoessa huomaa, ettei kunnan hallinnossa ole ymmärretty kuntalakia oikein, Voutilainen kommentoi.
Voutilainen kommentoi myös sitä, että hänestä useissa datakeskuspäätöksissä vedotaan liikesalaisuuksiin liian hepposin perustein.
– Salattavien asioiden täytyy oikeasti koskea liikesalaisuuksia, hän kommentoi.
Kunnissa ei ole riittävän kattavaa lakiosaamista
Asiantuntijoiden mukaan kyse ei ole vain yksittäisistä kunnista. Itä-Suomen yliopistossa on kiinnitetty huomiota kuntien lakiosaamisen puutteisiin laajemminkin.
Julkisoikeuden yliopistonlehtori Matti Muukkonen kertoo, että puutteet näkyvät päätösasiakirjoissa etenkin pienissä ja keskisuurissa kunnissa.
– Kunnat noudattavat lakia vaihtelevasti. Kun näitä päätöksiä katsoo, puutteita tulee aika usein esille, Muukkonen sanoo.
Itä-Suomen yliopistossa järjestetään nyt kuntalakiin perehdyttäviä kursseja yhteistyössä eri maakuntien kanssa. Muukkonen toivoo, että osaaminen vahvistuisi kunnissa.
– Kunnissa ei velvoiteta oikeustieteen maisteria muuten kuin pysäköinninvalvonnassa, mikä on suhteellisen koomista.
Muukkosen mukaan kuntien hallintoa ei myöskään tutkita Suomessa kovin laajasti.
Voutilainen arvioi, että kunnissa saatetaan uskoa päätösten olevan laillisia siksi, että luottamushenkilöt tukeutuvat viranhaltijoihin liikaa, vaikka viranhaltijoilta itseltään voi puuttua lakiosaamista.
– Luotetaan myös konsultteihin, joiden näkemys saattaa perustua mielipiteisiin, ei lakiin, Muukkonen kommentoi.
Voutilainen muistuttaa, että vastuu koskee kaikkia päätöksentekijöitä, ei vain viranhaltijoita.
– Kuntien on hallittava laki ja viranhaltijoiden esityksiä on pystyttävä kyseenalaistamaan, eikä vain lyödä niitä läpi. Vastuu on sekä valmistelijalla, esittelijällä että luottamushenkilöllä päättäjänä, Voutilainen sanoo.
Kansalaisen vaikutus on suuri
Suomessa kuntapäätöksistä valittaminen jää usein kuntalaisen vastuulle. Päätöksiä valvotaan myös muilla tavoilla, mutta Voutilaisen mukaan valvonnassa on puutteita.
– Laitonkin päätös voi saada lainvoiman, jos kukaan ei valita, Voutilainen kommentoi.
Tuusulassa datakeskusaihe on ollut esillä läpi kesän, ja päättäjiä on kritisoitu datakeskuspäätösten pimittämisestä.
Tuusulan pormestari Janne Mellin kertoo, että kun valtuusto hyväksyi datakeskuksen mahdollistavan kaavan, elinvoimayksikkö toimii päätetyn kaavan mukaisesti.
– Toimimme tapauksessa samalla tavalla kuin muidenkin vastaavien hankkeiden kohdalla.
Mellin uskoo, että jatkossa erityisesti viestintää pitäisi kehittää. Kun prosessi käynnistyi, ei ollut tiedossa, kuinka suureksi ilmiöksi datakeskukset lopulta kasvaisivat. Hän pohtii myös, pitäisikö päätöksenteon käytäntöjä muuttaa.
– Siitä voidaan käydä keskustelua: pitäisikö hallintomenettelyä muuttaa eli delegoida enemmän päätösvaltaa kunnanhallitukselle.
Mellin pitää hyvänä, että datakeskuksista keskustellaan. Hänen mukaansa sosiaalinen media on kuitenkin voinut kärjistää keskustelua.
– Tällöin faktat unohtuvat helposti, Mellin sanoo.
