Kaikkia autovanhuksia ei saa iästään huolimatta museorekisteriin – pitäisikö Suomeen perustaa uusi ajoneuvoluokka?

2:22
Porilainen Kari toteutti unelmansa ja osti jenkkipoliisin upean Dodge Chargerin. Tämä tosin on vähän uudempaa vuosikertaa kuin monen muun jenkkiautoharrastajan menopelit.

Muun muassa jenkkiautoharrastajat kaipaavat autoklassikoilleen omaa halvempaa veroluokkaansa.

Suomen jenkkiautoharrastajat kaipaavat museoautojen rinnalle Ruotsin kaltaisen harrasteautoluokan perustamista, jolloin autolla voisi ajaa verovapaasti tai vero olisi selvästi huokeampi. Museoauto on vapautettu ajoneuvoverosta kokonaan.

Se helpottaisi tuhansien autoharrastajien elämää, sillä läheskään kaikkia jenkkiautoja ei kelpuuteta museorekisteriin. Pääsy estyy, jos autoa on tuunattu, viritetty tai muutettu alkuperäisestä asusta.

– Harrasteautoilla pitäisi olla alhaisempi verokohtelu, sillä niillä ajetaan todella vähän. Suomessa on yli 100 000 vanhojen autojen harrastajaa, joista yli puolet on jenkkiautoharrastajia, kertoo FHRA:n varapuheenjohtaja Esko Raisvuo.

Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa jenkkiautoharrastus on Raisvuon mukaan suhteessa asukaslukuun suurinta maailmassa.

Finnish Hot Rod Associationilla on lähes 2 000 aktiivijäsentä.

– Harrastus voi hyvin ja sen piiriin on tullut uusia, 1980- ja 1990-luvulla syntyneitä, jotka harrastavat nuoruuden autoja, joita he ovat katselleet muun muassa elokuvista, kertoo Amerikan Rauta -lehden päätoimittaja Tomi Eronen, joka omistaa itse viisi jenkkiautoa.

Ei museoauto, mutta entäs harrasteauto?

– Uusi ajoneuvoluokka voisi olla museoauton pikkuveli. Esimerkiksi itselläni on 1950-luvun Chevrolet Impala, johon olen asentanut moottorin ahtimen, joka ei ole alkuperäinen osa. Niinpä auto ei kelpaa museorekisteriin, kertoo Nokialla asuva jenkkiautoharrastaja Rauno Hautamäki.

Suomessa museoautolla saa huokeamman liikennevakuutuksen, mutta silloin sillä saa ajaa enintään 30 päivää vuodessa. Tavanomaisella liikennevakuutuksella varustetulla museoautolla saa ajaa siinä missä muillakin autoilla.

Hautamäellä on viisi jenkkiautoa, joista kaksi on museorekisterissä. Museorekisterin ulkopuolella olevista jenkkiautoista hän maksaa liikennekäytössä veroa 250–450 euroa vuodessa.

– Muita jenkkiautoja otan vaihtelevasti, esimerkiksi viikonlopuksi liikennekäyttöön, koska kaikkia ei kannata pitää liikennekäytössä yhtä aikaa. Autojen vekslaaminen rekisteriin ja pois on byrokraattista, Hautamäki sanoo.

Harrasteautoluokan raja voisi Hautamäen mukaan olla esimerkiksi 40 vuotta ja sitä vanhemmat autot.

Traficomin mukaan huhtikuun lopussa oli rekisterissä 73 076 yli 40 vuotta vanhaa henkilöautoa.

Mukana ei ole museoautoja, joita oli liikennekäytössä 14 451.

– Esimerkiksi Hollannissa 40 vuotta vanhat ajoneuvot on vapautettu käyttö- ja tieverosta kokonaan, Eronen kertoo.

Jenkkiautoharrastus on Erosen mukaan ollut aina Suomeen verrattuna vähäistä Saksassa ja muualla Keski-Euroopassa.

– Suurten kaupunkien keskustoissa, kuten Berliinissä suuripäästöisemmillä autoilla liikkumista rajoitetaan, mutta ongelma koskee myös esimerkiksi kymmenvuotiaita Euro 6 -päästöluokkaa vanhempia dieselautoja, ei vain harrastejenkkiautoja, Eronen kertoo.

– Viime vuoden lopussa Suomessa oli museorekisterissä 30 503 henkilöautoa, joista liikennekäytössä oli 28 487 autoa. Niiden keski-ikä oli 51,4 vuotta, kertoo erityisasiantuntija Pasi Kilpelä Traficomista.

– Moni sanoo, että museorekisterissä olevalla autolla voi ajaa ilmaiseksi. Rajoitettu käyttö maksaa minulle noin 40 euroa vuodessa. Sen lisäksi olen ottanut 1930-luvun avomallin Fordille kaskovakuutuksen, joka maksaa 700 euroa. Otin kalliin vakuutuksen, Fordiin on vaikea saada varaosia, jos ajan sillä kolarin, Hautamäki sanoo.

Näin autoilua verotetaan

Ajoneuvovero koostuu perusverosta ja käyttövoimaverosta. Käyttövoimavero määrätään ajoneuvolle, jota käytetään muulla voimalla tai polttoaineella kuin moottoribensiinillä. Suomessa ei ole käytössä aikaperusteisia maksuja, matkaperusteisia maksuja, kuten tietulleja tai päästötarroja.

Ajoneuvoveroa peritään seuraavasti:

  • perusvero (esim. bensiinikäyttöinen henkilöauto)
  • käyttövoimavero (esim. dieselkäyttöinen kuorma-auto)
  • perusvero + käyttövoimavero (esim. dieselkäyttöinen henkilöauto)

Henkilöauton ajoneuvovero koostuu perusverosta sekä mahdollisesta käyttövoimaverosta. Perusvero määräytyy ensisijaisesti valmistajan ilmoittamien hiilidioksidipäästöjen (CO2) mukaisesti.

Jos päästötietoa ei löydy rekisteristä, määräytyy perusvero auton kokonaismassan perusteella. Katsastuksen yhteydessä mitatuilla päästötiedoilla ei ole vaikutusta veron määrään.

Artikkelia muokattu 26.5.2021 klo 16.45: Korjattu virheellinen väittämä, että museoautolla saisi ajaa vain 30 päivää vuodessa. Tämä rajoitus tulee museoautolle usein otettavasta huokeammasta liikennevakuutuksesta. Tavanomaisella liikennevakutuuksella varustetulla museoautolla saa ajaa kuten muillakin.

Lue myös:

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja