Näin Ukrainassa sotivien sotilaiden vaimot protestoivat Venäjällä: "Haluan tämän painajaisen vain loppuvan"

Sodan vastustajat tietävät liikkuvansa vaarallisilla vesillä, mutta pelko omasta ja miesten kohtalosta on vieläkin suurempi.

Venäjällä sosiaaliseen mediaan on ilmestynyt viime kuukausien aikana useita ryhmiä, joihin kuuluu Ukrainaan sotaan määrättyjen miesten vaimoja ja muita perheenjäseniä. Esimerkiksi Tie kotiin -nimisellä ryhmällä on Telegram-palvelussa liki 40 000 seuraajaa.

Valtiollinen media on sivuuttanut omaisten aktivismin täysin, mutta sitä ei ole myöskään alettu kovakouraisesti lakkauttaa. Kyseessä on ilmeisen arka ja hankala aihe Venäjän johdolle sodan alkamisen toisen vuosipäivän ja presidentinvaalien lähestyessä.

Moskovalaisen Maria Semjonovan ovelle koputettiin aamuvarhain syyskuussa 2022 vain päiviä niin kutsutun osittaisen liikekannallepanon alkamisen jälkeen. Hänen poikaystävälleen ojennettiin määräys astua palvelukseen.

– Muistan sen kuin eilisen päivän. Minä vain tärisin, 26-vuotias Semjonova kertoo.

Hän otti viikon vapaata töistä ja irtisanoutui sen jälkeen.

Poikaystävä taas oli kuuden viikon koulutuksen jälkeen jo taistelemassa Ukrainassa. Toistaiseksi hän on selvinnyt hengissä, mutta sota on jättänyt jälkensä. Ensimmäisellä lomalla hän vaikutti Semjonovan mukaan jotenkin aiempaa kovemmalta, toinen loma menikin sitten puolittain humalassa ja painajaisia nähden.

Semjonova kertoo kirjoittaneensa lukusia vetoomuksia presidentti Vladimir Putinille ja muille viranomaisille, mutta vastausta ei ole kuulunut. Joulukuussa hän sonnustautui valkoiseen huiviin ja laski muiden naisten kanssa protestina valkoisia neilikoita tuntemattoman sotilaan haudalle Kremlin kupeessa.

– Minä rakastan poikaystävääni enkä voi vain hylätä häntä, Semjonova perustelee aktivismiaan.

Hyvä palkka laiha lohtu

Syksyn 2022 osittaisessa liikekannallepanossa palvelukseen määrättiin lopulta noin 300 000 miestä. Suuri joukko miehiä pakeni sitä ennen Venäjältä ulkomaille.

Palvelukseen määrätyille maksettava palkkio, 200 000 ruplaa eli noin 2 000 euroa, on Venäjän mittapuulla korkea. Lisäraha kuluu kuitenkin useasti asevoimien antamien taisteluvarusteiden täydentämiseen sekä muulle perheelle koituviin ylimääräisiin kuluihin, esimerkiksi lastenhoidosta.

Antonina, 41, kertoo joutuneensa jäämään pois töistä ja aloittamaan terapian sen jälkeen, kun hänen miehensä oli määrätty liikekannallepanossa sotaan. Sen jälkeen Antonina on lihonut 25 kiloa ja saanut lievän aivohalvauksen.

– Kaikki romahti, hän tiivistää.

Antonina yrittää olla katsomatta uutisia sodasta, koska tietää miehensä olevan sen keskellä.

– Odotan vain hänen soittoaan, hän kertoo.

Antoninan mukaan hänen miehensä kärsii vatsahaavasta, mutta silti tämä on määrätty taistelutehtäviin muiden sairaiden sotilaiden kanssa.

Venäjällä on huhuttu jo toisesta liikekannallepanosta, mikä voisi mahdollistaa aiemmin sotaan määrättyjen miehien paluun takaisin perheidensä luo. Silti Antonina ei kannata ajatusta.

– En halua kenenkään kokevan samaa kuin minä, hän perustelee.

Tie kotiin -ryhmä on julkaisut manifestin, jonka mukaan liikekannallepano on itse asiassa laiton, koska Venäjä ei ole muodollisesti sodassa vaan toteuttaa "sotilaallista erikoisoperaatiota". Vastakaikua viranomaisilta ei ole kuitenkaan saatu, ei hyvässä eikä pahassa.

"Pelkään lasten joutuvan orpokotiin"

Murmanskissa asuvan 34-vuotiaan Aleksandran mukaan sotilaiden vaimoja ei toistaiseksi kuuntele Venäjällä kukaan, eivät viranomaiset eivätkä tiedotusvälineet.

– Mutta en vain voi olla toimimatta näin, hän perustelee.

Kahden lapsen äiti muutti kaivosmiehensä kanssa Venäjän pohjoisosiin Itä-Ukrainasta vuonna 2018. Hän kertoo tuntevansa itsensä yksinäiseksi omassa taistelussaan sotaa vastaan. Monet entiset ystävät ovat myös kääntyneet häntä vastaan, mutta kolmatta lastaan odottava Aleksandra ei aio lopettaa, vaikka tiedostaakin riskit.

– Pelkään, että mieheni tapetaan sen johdosta, mitä minä teen. Pelkään, että lapseni lähetetään orpokotiin ja että minä joudun vankilaan, hän myöntää.

Aleksandran mukaan venäläisten ja Venäjän pitäisi tajuta, että he ovat tehneet kauhean virheen.

– Haluan tämän painajaisen vain loppuvan. Ihmisten ei pitäisi tappaa toisiaan, hän sanoo.

Kaikki kolme AFP:n haastattelemaa naista kertoo saaneensa verkossa väkivaltaisia uhkauksia niin Ukrainan sodan kannattajilta kuin vastustajilta, mutta oikeudellisia seuraamuksia aktivismista ei ole toistaiseksi koitunut. AFP ei kerro turvallisuussyistä tarkempia tietoja naisista tai heidän puolisoistaan.

Lue myös:

    Uusimmat