Jos Israel toteuttaa suunnitelmansa Gazan kaupungin valtaamisesta, se saattaa oikeustieteilijän mukaan edistää Etelä-Afrikan nostaman kansanmurhakanteen etenemistä.
Israelin turvallisuuskabinetti hyväksyi perjantaina Gazan kaupungin valtaamista koskevan suunnitelman.
Israelin pääministeri Benjamin Netanjahu puolusti suunnitelmaa sunnuntaina ja sanoi sen olevan paras tapa päättää sota.
Netanjahu on aiemmin puhunut myös Gazan kaistan liittämisestä Israeliin.
– Israelhan on niin kaikin mahdollisin tavoin rikkonut kansainvälisiä sopimuksia, että tämä on vain yksi teko lisää rikkomusten sarjaan, arvioi kansainvälisen oikeuden emeritusprofessori ja tieteen akateemikko Martti Koskenniemi Israelin aikomusta vallata Gazan kaupunki.
Valtaosa Gazan kaistasta on jo ollut Israelin sotilaallisessa hallinnassa. YK on arvioinut, että liki 90 prosenttia Gazan pinta-alasta on ollut joko Israelin asevoimien toiminta-aluetta tai evakuointikehotusten alaisia alueita.
Kun Israelin virallinen retoriikka ja kansainvälinen oikeus vaikuttavat usein olevan valovuosien päässä toisistaan, voi välillä olla vaikea hahmottaa, mikä on laitonta ja mikä ei.
STT soitti Koskenniemelle ja pyysi häntä avaamaan tärkeimmät kansainvälisen oikeuden linjaukset Israelin ja palestiinalaisalueiden tilanteesta.
Lue myös: Australia aikoo tunnustaa Palestiinan
Miehitys ei itsessään laiton
YK:n alaisen kansainvälisen tuomioistuimen (ICJ) mukaan Israel miehittää palestiinalaisalueita, myös Gazaa. Netanjahun hallituksen näkemys sen sijaan on, että miehitys päättyi, kun Israel vetäytyi Gazasta 2005.
– Tuomioistuin katsoo, että Israelia tulee pitää miehittäjänä siinä määrin kuin se kontrolloi Gazan aluetta, Koskenniemi sanoo.
Tuomioistuimen mukaan Israelin vetäytyminen Gazan alueelta ei siis ole vapauttanut Israelia kokonaan miehitysoikeuden mukaisista velvoitteistaan.
Sodassa miehitys ei ole itsessään laiton tapahtuma.
– Yksi osa aseellista konfliktia on se, että toinen osapuoli saa sellaisen yliotteen, että se miehittää jonkin alueen, Koskenniemi toteaa.
Oikeustieteessä miehitys on oikeudellinen instituutio, joka perustuu Geneven sopimuksiin vuodelta 1949 ja sopimuksen lisäpöytäkirjoihin vuodelta 1977.
Geneven sopimukset ovat vuodesta 1949 lähtien määrittäneet sodankäynnin rajat.
Kuten mille tahansa oikeudelliselle instituutiolle, myös miehitykselle on osoitettu sitä rakentavia tai määritteleviä periaatteita ja sääntöjä.
Sopimuksissa, erityisesti Geneven vuoden 1949 IV sopimuksessa ja vuoden 1977 I lisäpöytäkirjassa, on siis määrätty siitä, miten miehittäjän tulee toimia.
– Näitä määräyksiä on tavattoman paljon, Koskenniemi sanoo.
– Ennen Netanjahua Israelin korkein oikeus on aika täsmällisesti koettanut seurata näihin sopimuksiin liittyviä määräyksiä, hän arvioi.
Netanjahun aikana suhtautuminen kansainväliseen oikeuteen ja myös Israelin korkeimpaan oikeuteen on kuitenkin Koskenniemen mukaan muuttunut.
Lue myös: Netanjahu: Israelilla ei ole muuta vaihtoehtoa kuin laajentaa hyökkäystään Gazassa
Rikkomukset tekivät miehityksestä laittoman
Viime kesänä Israelin miehityksestä tuli kuitenkin kansainvälisen oikeuden silmissä laiton.
YK:n yleiskokous oli vuonna 2022 pyytänyt kansainväliseltä tuomioistuimelta lausuntoa Israelin miehityksestä palestiinalaisalueilla.
Viime vuoden heinäkuussa ICJ linjasi neuvoa antavassa lausunnossa, että Israel on syyllistynyt palestiinalaisalueilla monenlaisiin ihmisoikeusrikkomuksiin ja sodan oikeussääntöjä koskeviin rikkomuksiin.
– Kansainvälinen tuomioistuin totesi, että Israelin laittomuuksista johtuu, että miehitys kokonaisuudessaan on tullut laittomaksi ja tulee lopettaa sekä Länsirannalla että Itä-Jerusalemissa että Gazan alueella, siis kaikilla vuonna 1967 miehitetyillä alueilla, Koskenniemi sanoo.
Lausunto koskee miehitystä vuodesta 1967 nykytilanteeseen saakka.
Lausunnon nojalla Israelilla on oikeudellinen velvollisuus lopettaa miehitys ja lisäksi korvata miehityksestä syntyneet vahingot.
Gazan tuhoamissotaan lausunto ei sen sijaan ota kantaa.
Kansainvälisen tuomioistuimen päätös on vain neuvoa antava eikä sitova, koska YK:n yleiskokous pyysi sitä eikä kyse ollut kahden valtion välisestä oikeuskiistasta.
Se on kuitenkin Koskenniemen mukaan kiistaton pohja sille, miten Israelin ja palestiinalaisalueiden välistä suhdetta tulee arvioida.
Hänen mukaansa lausunto on historiallinen.
– Se panee pisteen vuosikymmeniä kestäneelle juridiselle keskustelulle miehityksestä. Miehitys ei enää ole juridisesti ongelmallinen, hän selittää.
– Se on tietysti tavattoman ongelmallinen kaikilla muilla mahdollisilla tavoilla.
Lue myös: Yhä useampi valtio tuomitsee Israelin suunnitelmat laajentaa hyökkäystään Gazassa
Myös uusi suunnitelma laiton
Myös Israelin uusi suunnitelma Gazan kaupungin valtaamisesta on Koskenniemen mukaan "täysin selvästi laiton".
Koskenniemi viittaa erityisesti neljännen Geneven sopimuksen 49. artiklaan, jonka mukaan väestön pakkosiirrot – joko ryhmissä tai yksittäin – sekä karkotukset miehitetyltä alueelta miehittäjän alueelle tai muualle, olivatpa ne alueet miehitettyjä tai eivät, ovat kiellettyjä riippumatta syystä.
Samoin miehittäjävaltio ei saa siirtää osaa omasta siviiliväestöstään miehittämälleen alueelle.
Olisiko Israelin kaavailemassa, laittomassa Gazan kaupungin valtaamisessa sitten kyse etnisestä puhdistuksesta?
– Etninen puhdistus ei ole oikeudellinen termi. Mutta sillä voidaan kuvata noita Geneven sopimuksen 49. artiklan tarkoittamia tekoja, Koskenniemi sanoo.
Tukee ajatusta kansanmurhasta
Jos Israel toteuttaa suunnitelmansa Gazan kaupungin valtaamisesta, saattaa se Koskenniemen arvion mukaan myötävaikuttaa Etelä-Afrikan nostaman kansanmurhakanteen etenemiseen.
– Se tietysti vähän tukee ajatusta, että tässä on kansanmurhasta kysymys. Mutta se on kysymys, johon en ole valmis ottamaan kantaa, Koskenniemi sanoo.
– Odottelen tuomioistuimen ratkaisua, hän lisää.
Joulukuussa 2023 nostettuun kanteeseen ovat sittemmin liittyneet myös muun muassa Espanja, Irlanti ja Turkki.
Etelä-Afrikan kanne koskee Israelin toimia 7. lokakuuta 2023 alkaen. Israel alkoi moukaroida Gazaa sen jälkeen, kun Gazan aluetta hallitseva Hamas ja muut palestiinalaiset äärijärjestöt tekivät iskun Israelin puolelle.
Viime vuoden tammikuussa ICJ määräsi välipäätöksessään, että Israelin on tehtävä kaikki voitava estääkseen kansanmurhaan johtavat toimet Gazassa.
Varsinaisen päätöksen, jossa oikeus ottaa kantaa siihen, syyllistyykö Israel Gazassa kansanmurhaan, tekeminen voi kestää vuosia.
YK:n erityiskomitea on arvioinut, että Israelin sodankäynnin menetelmät Gazassa täyttävät kansanmurhan tunnusmerkit.
Koskee myös kolmansia osapuolia
ICJ:n neuvoa antava lausunto käsittelee myös muiden valtioiden velvollisuutta olla tukematta millään tavalla Israelin toimintaa näillä miehitysalueilla.
Lausunnon mukaan konfliktin ulkopuolisilla osapuolilla on velvollisuus ryhtyä toimiin edesauttaakseen laittoman miehityksen lopettamista. Ne eivät saa myöskään ryhtyä toimiin, jotka tukevat laitonta miehitystä.
– Se merkitsee sitä, että niiden ei pidä antaa minkäänlaista tunnustusta niille Israelin toimille, joita Israel suorittaa miehitetyillä alueilla, Koskenniemi sanoo.
Kolmansien maiden on niin ikään pidättäydyttävä kaikenlaisesta kaupankäynnistä, joka ylläpitää kansainvälisen oikeuden vastaista tilannetta miehitetyillä alueilla.
Lausunto koskee myös Suomea.
Tuomioistuimen mukaan kaikilla mailla on velvollisuus olla millään tavoin tunnustamatta Israelin läsnäoloa tai toimia näillä laittomasti miehitetyillä aluilla.
Suomi saa lausunnosta toimintaohjeen itsellensä, Koskenniemi sanoo.
– Että sen tulee kaikin tavoin myötävaikuttaa tämän miehityksen päättymiseen, niin kuin kaikkien muidenkin maiden.