Helsingin poliisin murharyhmän entinen päällikkö, rikosylikomisario Juha ”Hermo” Rautaheimo ehti ennen eläkkeelle jäämistään työskennellä 40 vuotta Helsingin poliisin väkivaltarikosyksikössä. Tänä syksynä julkaistussa kirjassaan hän muistelee myös erästä joulunalusta murharyhmässä.
Rautaheimo kuvailee kirjassaan seikkaperäisesti poliisin tutkintojen etenemistä ja ajatusten juoksua selvitystyön aikana. Yhden joulun Rautaheimo vietti kokonaisuudessaan Maunulan kinkkusurman parissa.
Puhtaat kinkkuveitset ja liian siisti pistohaava
Sunnuntai 18. joulukuuta 1994. Mies soitti hätäkeskukseen ja kertoi 42-vuotiaan naisen löytyneen kuolleena sängystä pistohaava rinnastaan. Soitto tuli Helsingin Maunulasta ja menehtynyt nainen oli soittajan vaimo.
Rautaheimo lähti selvittämään tapausta yhdessä rikosylikonstaapeli Mika Taurun kanssa.
Päivä ennen kuolemaa mies kertoi käyneensä vaimonsa kanssa Alkossa ja kaupoilla Kannelmäessä. Kotona joulukinkku tökättiin uuniin paistumaan.
Mies kertoi poliisille jatkaneensa kinkun valmistelua, kun vaimo lähti ulos tuulettumaan. Unet venyivät, ja vasta seuraavan päivän iltapäivällä mies heräsi eloton vaimo rinnallaan. Naisen rinnassa, sydämen kohdalla, oli siisti pistohaava. Se oli selvästi tehty teräaseella.
Lue myös: Yksinhuoltajaäiti Raija Muukkonen murhattiin vuonna 87, mysteeri ratkesi 20 vuoden jälkeen – katso videolta, kuinka poliisi selvitti jutun
Murharyhmän tarkistamista kinkkuveitsistä ei löytynyt verta. Omakotitalosta ei löytynyt tappelun jälkiä, eikä ollut puhetta riidasta. Rautaheimo pohti, josko olisi mahdollista, että kuolemaan johtanut tapahtumasarja alkoikin muualta kuin kotoa.
– Erityisesti ihmettelimme sitä, että vaatteista, jotka naisella oli todennäköisesti ollut edellisenä päivänä yllään, ei löytynyt minkäänlaista reikää, vaikka naista oli pistetty teräaseella rintaan, Rautaheimo pohtii kirjassaan.
Aurinkolasit ja itkuiset kasvot auttoivat jäljille
Vaikka tapahtumien kulku oli epäselvä, aviomiestä oli syytä epäillä tapahtuneesta. Miehellä ei kuitenkaan ollut rikosmerkintöjä, josta voisi päätellä hänen olevan väkivaltainen.
Poliisi teki tiedotteen, jonka avulla halusi selvittää, tietääkö joku naisen aiemmista liikkeistä. Myös media kiinnostui.
Pian yleisövihjeitä alkoi sadella ja naisen viimeiset liikkeet paikantuivat Kannelmäen R-kioskille. Kello 19.30 nainen oli yrittänyt soittaa yleisöpuhelimesta useita kertoja aurinkolasit päässään. Yleisövihjeiden perusteella nainen oli nähty useamminkin lasit päässä itkuisen oloisena.
– Oliko hän kaatuillut vai oliko häntä pahoinpidelty? Jos häntä oli pahoinpidelty, kenen toimesta? Mitä olivat nämä miehen mainitsemat yölliset yksinäiset reissut, missä nainen vietti aikaansa silloin, kun mies ei ollut kuvioissa? Rautaheimo kertoo kirjassaan avoimia kysymyksiä.
Lue myös: Teinityttö murhattiin polttamalla elävältä kaksi vuotta sitten, mysteeri edelleen ratkaisematta – poliisi lupaa vihjeestä nyt 50 000 dollaria
Totuus ilmi
Murharyhmä suuntasi katseensa terveysasemalle. Kymmenien sivujen mittainen epikriisi antoi potkua myös tutkinnalle, sillä niistä paljastui, että nainen oli käynyt useita kertoja terveyskeskuksessa hoidattamassa aviomiehensä tuottamia vammoja. Miehen nimi oli myös kirjattu hoitokertomuksiin.
Rautaheimo ryhmineen paljasti seuraavassa kuulustelussa tietävänsä pariskunnan väkivaltaisesta historiasta. Tämä sai miehen puhumaan.
Lue myös: Espoolaisfirmaan ylitöihin jääneen yksinhuoltajan ryöstömurha työpaikalla selvisi vasta yli 20 vuotta teon jälkeen – nyt oikeus äänesti päästävänsä murhamiehen vapaalle jalalle
"Sattuuhan niitä vahinkoja"
Ostosreissun jälkeen mies oli laittanut kinkun uuniin ja naukkaillut juomaa niin kuin aiemmin kertoi. Tämän jälkeen miehen tarina kuitenkin muuttui ensimmäisestä.
Nainen oli kotiin tultuaan juonut yhdessä miehen kanssa, jonka jälkeen vaihtanut vaatteet ja käynyt petiin.
Kinkun oltua uunissa hyvän aikaa mies oli nostanut sen jäähtymään ja leikannut veitsellä maistiaissiivun. Nainen oli herännyt ja tullut keittiöön kyselläkseen sipuleiden perään. Mies huitaisi veitsi kädessään osoittaakseen kulmakaappia.
– Mies arveli, että jotenkin veitsi oli siinä tilanteessa epähuomiossa osunut naista rintaan. Sattuuhan niitä vahinkoja. Oikeudessa tämä kertomus ei kuitenkaan mennyt läpi, mies tuomittiin taposta, Rautaheimo kertoo kirjassaan.
Lähde: Juha Rautaheimo, toimittanut Sari Rainio: Hermo, murharyhmän mies. Siltala, 2019.