Espoolaisfirmaan ylitöihin jääneen yksinhuoltajan ryöstömurha työpaikalla selvisi vasta yli 20 vuotta teon jälkeen – nyt oikeus äänesti päästävänsä murhamiehen vapaalle jalalle

Miten Raija Muukkosen murha selvitettiin yli 20 vuotta teon jälkeen? 9:10
Rikospaikka-ohjelmassa selvitettiin, miten tapaus lopulta selvisi. Sen aikana piti muun muassa avata yksi hauta.

Niin kutsutun Muuralan murhan tekijä päästetään ehdonalaiseen vapauteen. Helsingin hovioikeus päätti eilen, että mies pääsee ehdonalaiseen vapauteen toukokuussa vuonna 2021, suoritettuaan vankeusrangaistustaan hieman yli 13 vuotta.

Rikostapaus on Suomen mittakaavassa poikkeuksellinen, sillä teon tehnyt espoolainen Hannu Rissanen onnistui välttelemään oikeutta yli 20 vuotta.

Raaka murha tuhansien markkojen takia

Kyseessä oli ryöstömurha. Kahden lapsen yksinhuoltajaäidin Raija Muukkosen ruumis löydettiin 10. joulukuuta vuonna 1987.

Muukkonen oli ollut ylitöissä Espoon Muuralassa sijaitsevan kivijalostamon toimistossa, kun paikalle tullut ryöstäjä oli surmannut tämän käyttäen raakaa väkivaltaa, ja vetänyt tätä eri osiin rakennusta jättäen jälkeensä verijäljet.

Teossa kassakaapista katosi muutamia tuhansia markkoja sisältänyt lipas.

Poliisi kuuli lukemattomia ihmisiä, myös myöhemmin tekijäksi todettua miestä, mutta todisteita ei saatu tarpeeksi kokoon. Mies oli tekoaikaan 21-vuotias.

Poliisi joutui avaamaan haudan

Lopulta poliisi vaihtoi tutkintametodia, ja viimein kaikki yksityiskohdat saatiin kerättyä yhteen. Videolla Rikospaikka-ohjelman toimittajat selvittävät, miten tapauksen ratkaiseminen vaati lopulta myös haudan avaamisen.

Rissanen, joka sittemmin on vaihtanut nimensä, tuomittiin elinkautiseen vankeuteen vuonna 2009.

Mielentilatutkimuksen mukaan mies oli tekoa tehdessään täydessä ymmärryksessä. Häntä pidetään myös erityisen vaarallisena toisten hengelle ja terveydelle.

Oikeus äänesti ehdonalaisesta

Nyt hovioikeus päätti miehen vapauttamisesta ehdonalaiseen.

Rikosseuraamuslaitos ei puoltanut miehen päästämistä vapaalle jalalle, päätöksen mukaan sitä vastaan puhuivat myös eräät Psykiatrisen vankisairaalan lausunnon seikat.

Oikeus päätyi äänestämään asiasta. Vähemmistöön jäänyt hovioikeuden tuomari olisi hylännyt miehen hakemuksen. Hän perusteli kantaansa miehen tekemän rikoksen laadulla, muilla väkivaltarikoksilla, joista tämä oli tuomittu ja miehen vankilassaolon alussa.

Muut tuomarit ottivat kokonaisuudessa huomioon miehen sitoutumisen päihteettömyyteen ja tämän muun käyttäytymisen vankeusrangaistuksen aikana.

Mies oli toteuttanut rangaistusajan suunnitelmaansa, osallistunut aktiivisesti vankilan töihin ja rakentanut vankilan ulkopuolelle sosiaalisen tukiverkoston.

– Vapauttamista puoltavina seikkoina hovioikeus otti myös huomioon pitkän yhtämittaisen vankilassaoloajan sekä elinkautiseen vankeusrangaistukseen johtaneesta rikoksesta kuluneen poikkeuksellisen pitkän ajan, päätöksestä selviää.

Lue myös:

    Uusimmat