Murhaaja Pasi Räty on viettänyt lähes koko elämänsä kaltereiden takana – miten lieksalaisesta metsurin pojasta tuli yksi Suomen vaarallisimmista vangeista?

56-vuotias Pasi Räty on yksi Suomen vaarallisimmista vangeista. Hänet on tuomittu kaksi kertaa elinkautiseen vankeusrangaistukseen murhasta ja hän on istunut vankilassa tähän mennessä jo lähes 40 vuotta elämästään.

Lieksalaisella Rädyllä on taustallaan Suomen poikkeuksellisimpiin lukeutuva rikoshistoria. Sitä historiaa avataan lokakuun 27. päivä julkaistavassa toimittaja Rebekka Härkösen kirjassa Valmis tappamaan – Kaksinkertaisen elinkautisvangin tarina (Deadline Kustannus). 

Katso videolta, miten elinkautisvanki voi päästä vapaaksi?

0:45

Suurin osa elämästä kalterien takana

Pasi Räty syntyi vuonna 1965. Hän on ollut aikuiselämästään vapaudessa vankeusjaksojen välissä yhteensä vain puolitoista vuotta.

Räty on siis viettänyt suurimman osan elämästään kalterien takana. Käytännössä hän on elänyt vapaudessa ainoastaan lapsuusvuotensa.

Jo ennen ensimmäistä murhatuomiotaan 25-vuotiaana Rädyn rikosrekisteriin oli kertynyt 21 vankeustuomiota.

Ensimmäisen elinkautisen Räty sai vuonna 1990 Lieksassa tekemästään murhasta. Hän murhasi itselleen ennalta tuntemattoman vanhuksen helpottaakseen rahapulaansa.  

Tekonsa jälkeen hän istui vankilassa peräti 22 vuotta, mikä on toiseksi pisin suoritettu elinkautinen Suomen itsenäisyyden historiassa. Uutuuskirjassa kerrotaan, että pisimmän tilastoidun elinkautisen istui sota-aikana murhia tehnyt, jo kymmeniä vuosia sitten edesmennyt Vilho Huovinen.

Kun Räty vapautui ensimmäisen murhatuomion jälkeen vuonna 2012, kului vain kuukausi, kun hän hakkasi hengiltä kolmekymppisen ryyppykaverinsa.

Veriteon jälkeen Räty tuomittiin elinkautiseen toisen kerran, ja hän istuu tuomiota edelleen.

Perheessä monta poikaa

Pasi Rädyn vanhemmat olivat hieman päälle kolmekymppisiä, kun hän syntyi yhdessä kaksoisveljensä kanssa. Ennestään vanhemmilla oli jo neljä poikaa.

Kirjassa kerrotaan, että Rädyn isä oli ammatiltaan metsuri. Ahkera, rehellinen ja hyväntuulinen mies. Kotona isä piti pojille kuria. Äitiään Räty piti lempeänä, huolehtivana ja kannustavana.

Alakoulussa Räty pärjäsi kohtuullisesti, mutta ongelmat alkoivat yläasteella. Tuolloin hän alkoi kirjan mukaan häiriköidä ja lintsata tunneilta.

Rädyn elämä ikään kuin putosi kertaheitolla väärille raiteille, eikä kukaan näyttänyt saavan häntä ohjattua enää alkuperäisille kiskoille. Oireilu paheni, ja Räty alkoi jäädä kiinni valehtelusta ja näpistelystä. Opettajat myös epäilivät, että poika kantoi puukkoa mukana koulussa.

Räty liikkui jatkuvasti itseään vanhempien poikien seurassa ja alkoi juopotella. Vanhemmat eivät saaneet häneen enää mitään otetta.

Rötöstely alkoi omaisuusrikoksista

15-vuotiaana Räty jäi kiinni ensimmäisistä omaisuusrikoksistaan. Kuvioon tuli polttoainevarkauksia, mökkimurtoja, varkauksia ja näpistyksiä.

Keväällä 1980 lastensuojeluviranomaiset puuttuivat peliin ja Räty otettiin huostaan 15-vuotiaana. Yhdeksännellä luokalla hänet siirrettiin Pohjolan poikakotiin Muhokselle.

Ensimmäisen rikostuomionsa hän sai jo 15-vuotiaana, vain muutama kuukausi sen jälkeen, kun hän oli tullut rikosvastuulliseen ikään. Tuomio oli kahdeksan kuukautta ehdollista vankeutta ja sakkoja.

Jo nuorena vankilaan

Kirjan mukaan Räty karkaili sijoituspaikoistaan ja lintsasi koulusta. Hän oli vasta 15-vuotias, kun hän istui jo tutkintavankina toistuvien rötöstelyjen takia. Hänen asemansa muuttui vankeusvangiksi, kun hän kävi vasta yhdeksättä luokkaa. 

Pari päivää ensimmäisen ehdottoman vankeustuomionsa antamisen jälkeen Räty täytti 16 vuotta.

Ehdottomia tuomioita tuli toinen toisensa perään. Kirjassa kerrotaan, että kun Räty kerran oli joutunut telkien taakse, hän ei saanut enää itseään irti rikollisesta elämäntavasta.

Ensimmäisen vankeusjaksonsa aikana kuusitoistavuotiaana Räty oppi käyttämään rauhoittavia lääkkeitä väärin. Aikuisten rosvojen seura opettaa rosvoksi, ja tässä mielessä vankiloiden kutsuminen rikollisuuden korkeakouluksi ei ole kovin kaukana totuudesta, vaikka ehkä ammattikoulu olisi kuvaavampi termi.

Nuorena isäksi

Vapauduttuaan vankilasta Räty joi paljon ja käytti myös lääkkeitä sekä huumeita. Suonensisäisiä huumeita hän käytti ensimmäisen kerran 17-vuotiaana. Rahaa hän sai rikoksilla.

Parikymppisenä Räty löysi itselleen tyttöystävän, ja hänestä tuli isä 20-vuotiaana.

Rikosrekisteriin kertyi koko ajan lisää rikoksia ja vankeustuomiot seurasivat toinen toisiaan. Hän kantoi veistä mukanaan ja syyllistyi usein myös väkivaltatekoihin.

Ennen murhatuomiotaan 25-vuotias Räty oli ehtinyt kerätä rikosrekisteriinsä yhteensä 21 vankeustuomiota. Tämä oli tarkoittanut yhteensä seitsemän vuoden ja kahdeksan kuukauden vankilassa istumista.

Nyt Räty on 56-vuotias. Kirjan mukaan hän on viettänyt vankilan ulkopuolella ainoastaan reilut puolitoista vuotta sen jälkeen, kun täytti 16.

Syyntakeinen tehdessään henkirikoksia

Ensimmäiseen murhaan Räty syyllistyi Lieksassa 25-vuotiaana vuonna 1990. Hän surmasi 74-vuotiaan vanhuksen tämän kotona. Räty löi uhria kahdella eri veitsellä 40 kertaa, mutta kiisti sen, että hänen tarkoituksensa olisi ollut tappaa vanhus.

Mielentilatutkimuksen hän oli tekohetkellä syyntakeinen eli ymmärsi tekonsa.

Räty istui ensimmäistä murhatuomiotaan peräti 22 vuotta.

Kirjan mukaan Räty oli vankilassa jatkuvasti ongelmissa niin henkilökunnan kuin muiden vankien kanssa.

Hän käyttäytyi aggressiivisesti ja kävi ihmisten kimppuun. Hän oli myös vahvasti päihderiippuvainen ja pahassa lääkekoukussa. Ensimmäiset viisi vuotta elinkautisesta kului jatkuvasti eristysjaksoissa.

Ehdonalaiseen vapauteen pääsyä Räty haki kirjan mukaan peräti seitsemän kertaa, ennen kuin hakemukseen lopulta suostuttiin.

Vuonna 2012 Räty oli 47-vuotias ja hän oli istunut vankiloissa jo lähes 30 vuotta. Noiden vuosien aikana hän ei ollut juurikaan opiskellut saati hankkinut ammattitutkintoa. Lisäksi hän oli istunut aina suljetuissa vankiloissa, koska hän ei kirjan mukaan pystynyt sitoutumaan avovankiloiden vaatimaan päihteettömyyteen.

Ei kontakteja linnan ulkopuolelle

Kirjassa kuvataan, että Räty on poikkeuksellinen vanki myös siinä mielessä, että hänellä ei ole juurikaan kontakteja vankilan ulkopuolelle. Epäselvää on sekin, minkä verran hän piti yhteyttä perheeseensä.

Jo ensimmäisen elinkautisrangaistuksen alkuvaiheissa Rädyn papereista löytyy merkintä, ettei hänellä ole ollut juurikaan merkittäviä ihmissuhteita aikuisuudessaan. Tuolloin hän kertoi pitäneensä vankilasta yhteyttä vain kahteen veljeensä ja vanhempiinsa.

Räty ei myöskään ollut läheinen oman poikansa kanssa.

Vapaus kesti vain lyhyen aikaa

Maaliskuussa 2012 Räty pääsi lopulta vapaaksi. Ennen sitä hän oli kokeillut valvottua koevapautta puoli vuotta, mutta sekään ei ollut sujunut ongelmitta.

Ehti kulua vain kuukausi vapaudessa, kun Räty syyllistyi jo toiseen henkirikokseensa. Hän surmasi ryyppykaverinsa lyömällä häntä viisi kertaa painavalla rautaputkella päähän ja puukottamalla tätä lisäksi kaulaan useita kertoja.

Oikeus määräsi Rädyn taas mielentilatutkimukseen, ja jälleen hänen todettiin olleen tekohetkellä täydessä ymmärryksessä. Räty tuomittiin sekä käräjä- että hovioikeudessa murhasta.

Pasi Rädyn tekemiä henkirikoksia yhdistävät monet asiat. Myös Rädyn toiminnassa uhrien valinnan, tekotavan ja ruumiiden kohtelun suhteen löytyy jopa tiettyä kaavamaista käytöstä. Ensimmäinen yhteinen tekijä murhissa on motiivi tai pikemminkin sen puute.

Todellista syytä henkirikoksiin ei ollut. Myös psykiatrit ja juristit arvioivat, että Rädyn reaktio oli molemmissa tapauksissa ylimitoitettu.  

Molemmat Rädyn uhrit olivat tapahtumahetkellä aseettomia ja altavastaajia tilanteen yllättävyyden takia. Kohdistettuaan uhreihinsa ylimitoitetun raakaa väkivaltaa Räty peitteli molempien ruumiit peittojen alle.

Toinen kiinnostava murhia yhdistävä yksityiskohta on, että Räty ei lähtenyt heti pois kummankaan uhrin luota tämän kuoltua, vaan pysytteli samassa tilassa jonkin aikaa.

Yksi harvoista

Elinkautisvankien uudet murhatuomiot ovat Suomessa hyvin harvinaisia ja elinkautisvankien uusintarikollisuus on vähäisempää kuin muilla vangeilla. Pasi Räty on yksi harvoista, jotka on tuomittu kahdesta murhasta.

Mielentilatutkimuksissa Räty oli murhien tekohetkellä syyntakeinen, mutta toisessa tutkimuksessa hänellä todettiin vahva psykopatia.

Lisäksi hänen etuaivoistaan löytyi vanhan trauman jäljet, jotka neurologin arvion mukaan sopivat ensisijaisesti vanhan päävamman aiheuttamiksi.

Mielentilatutkimuksen mukaan Rädyllä on myös antisosiaalinen ja epävakaa persoonallisuushäiriö.

Antisosiaalisen persoonallisuushäiriön yhdistyminen vahvoihin psykopaattisiin piirteisiin on rankin mahdollinen väkivaltarikoksiin altistava luonnetyyppi, kirjassa todetaan. Antisosiaaliset henkilöt ovat impulsiivisia, helposti ärtyviä ja usein myös aggressiivisia.

Kuvailee itseään sosiaaliseksi

Räty pitää itseään muut ihmiset huomioivana, suunnitelmallisena, asiat huolellisesti ajattelevana ja vakaana ihmisenä. Hän kuvailee itseään sanoilla sosiaalinen, kaikkien kanssa toimeentuleva ja jääräpäinen. Väkivaltaisuudestaan hän on omasta mielestään päässyt paljolti eroon, mitä enemmän hänelle on kertynyt ikää.

Rädylle on tehty mielentilatutkimus kahdesti, molempien murhien jälkeen vuosina 1990 ja 2012. Toisen henkirikoksen jälkeen oikeus pyysi Rädystä myös vaarallisuusarviota.

Oikeuspsykiatrian ammattilaiset arvioivat Rätyä kirjan mukaan lähes täysin vastakkaisesti kuin mies itse. Imarteleviksi huomioita ei voi kutsua.

Mielentilatutkimuksessa todettiin, että Rädyn käytöstä ohjaavat epärealistinen ylivertaisuuden kokemus, pinnallinen tunne-elämä sekä katumuksen, syyllisyydentunteen ja empatian puuttuminen. Hän korosti helposti omaa erinomaisuuttaan ja loukkaantui herkästi muiden sanomisista.

Tutkimuksissa kävi ilmi myös, että jos Räty ei saanut tahtoaan nopeasti läpi, hän muuttui impulsiiviseksi ja väkivaltaisen aggressiiviseksi.

Varhaisesta nuoruudesta saakka Räty oli ollut levoton ja kärsinyt keskittymiskyvyn puutteesta, lyhytjännitteisyydestä ja epärehellisyydestä. Vahvojen psykopaattisten piirteiden lisäksi Rädyllä on useita päihderiippuvuuksia.

Vaarallisuusarviossa Räty katsottiin erittäin vaaralliseksi muille ihmisille. Hänen riskinsä väkivaltaiseen käyttäytymiseen arvioitiin korkeaksi. 

Kursiivilla kirjoitetut kohdat ovat otteita kirjasta Valmis tappamaan – Kaksinkertaisen elinkautisvangin tarina (Deadline Kustannus). Täydennetty juttua kirjailijan nimellä klo 11.12.

Lue myös:

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja