Jammu Siltavuori on Suomen vihatuin pedofiili, joka piti kauhun vallassa koko kansaa. Jammu murhasi kaksi 8-vuotiasta tyttöä vuonna 1989.
Jammun eli Antti Veikko Siltavuoren kasvot tulivat tunnetuiksi koko Suomelle keväällä 1989.
– Jammun kasvokuvasta, joka silloin murhien aikaan julkaistiin, tuli tietty pahuuden ja pedofilian ikoni. Se on vieläkin, vuosikymmenien jälkeen, osoitus, että tämä on paha ihminen, tämä on pedofiili, rikosylikomisario (evp.) Kari Tolvanen kuvailee Rikospaikan uutuusdokumentissa.
Tolvanen oli nuorena poliisina mukana jutun tutkinnassa. Hän etsi poliisikollegansa kanssa paikkoja, joissa Jammu kertomansa mukaan oli polttanut 8-vuotiaiden tyttöjen ruumiit.
Tutkimuksissa polttopaikaksi paljastui Jammun mökki Vihdissä, mutta sitä hän ei koskaan myöntänyt poliiseille.
– Kerran menimme tutkijaparini kanssa Jammun selliin ja sanoimme hänelle, että nyt loppuu tämä ajelu, että kerro missä se polttopaikka on. Jammu pelästyi tästä niin paljon, että hän meni ihan paniikkiin. Kun aikuinen vähän kovemmin tuli häneltä tivaamaan, että kerro nyt totuus, niin hän meni paniikkiin. Mikään asia ei pitänyt paikkaansa, mitä hän kertoi, Tolvanen kuvailee.
Ei osoittanut katumusta
Siltavuori ei missään vaiheessa osoittanut minkäänlaista katumusta siitä, että hän oli vienyt kotipihalla Helsingin Myllypurossa leikkimässä olleet pikkutytöt autoonsa, surmannut heidät ja lopuksi vielä polttanut heidän ruumiinsa.
– Minulle jäi sellainen kokemus Siltavuoresta, että hänellä ei paljon tunne-elämää ollut. Henkilökohtainen mielipiteeni on, että ei häntä kaduttanut. Olen sitä mieltä, että hänellä ei ollut kykyä katua mitään, Jammua henkirikosten jälkeen kiinniottamassa ollut rikosylikonstaapeli (evp.) Mikko Juote kertoo Rikospaikan dokumentissa.
Antti Veikko Siltavuori tuomittiin alentuneesti syyntakeisena tehdyistä kahdesta murhasta ja lapsenryöstöstä 15 vuodeksi vankilaan.
Jammu oli vapautumassa vankilasta tammikuussa 2000, kun hän oli istunut tuomiostaan 11 vuotta. Vain muutama päivä ennen vapautumista hänet määrättiin pakkohoitoon, josta hän ei enää koskaan päässyt pois. Hän kuoli 85-vuotiaana Niuvanniemen mielisairaalassa vuonna 2012.