Rikosseuraamuslaitos vakuuttaa käyttäneensä kaikki mahdolliset keinot, jotta 22 vuotta vankilassa istunut elinkautisvanki Pasi Räty olisi sopeutunut yhteiskuntaan vankilavuosien jälkeen. Pieleen meni. Hän tappoi uudelleen vain kuukausi vapautumisensa jälkeen.
- Aina ei käy niin kuin toivotaan, huokaa Rikosseuraamuslaitoksen viestintäpäällikkö Usko Määttä.
47-vuotiaan Rädyn maaliskuussa tapahtunut vapauttaminen oli Rikosseuraamuslaitoksella hyvin tiedossa etukäteen, sillä päätös vapauttamisesta oli tehty jo vuotta aiemmin. Sopeuttamistoimet käynnistettiin välittömästi.
- Vapauteen valmentaviin toimiin ryhdyttiin hänen kohdallaan suorastaan poikkeuksellisessa laajuudessa. Mukana olivat rikosseuraamusviranomaiset, sosiaalitoimi ja kolmas sektori. Hänellä oli laaja tukiverkosto käytössään ennen ja jälkeen vapautumisen.
Räty on nyt tunnustanut surmanneensa 31-vuotiaan tuttavansa Kuopiossa. Henkirikos tapahtui ennen pääsiäistä.
Vapauttamisen perusteita Määttä ei kerro. Lopullisen päätöksen vapauttamisesta teki Helsingin hovioikeus, ja lain mukaan päätösten perusteita ei kerrota julkisuuteen. Tämä on ongelmallista, sillä päätösten perusteita olisi tärkeä päästä arvioimaan myös julkisuudessa, etenkin kun kyse on rikoslain törkeimmän rikoksen tehneistä henkilöistä.
Rädyn vankilavuosia lisäsivät lukuisat vankilassaoloaikana tehdyt rikokset. Pelkästään vankilavuosien ajalta löytyy ryöstö, pahoinpitely ja huumausainerikos.
Vaarallisuusarviota Rädylle ei tehty. Viime syyskuussa voimaan tulleen lain mukaan jokaiselle vapautuvalle elinkautisvangille on sellainen tehtävä.