Ajatus siitä, että naisen hedelmällistä ikää voisi lääketieteellisesti pidentää, on tutkijan mukaan virheellinen.
Viime vuonna Suomessa tehtiin yhteensä 146 ennakoivaa munasolujen pakastusta, kertoo Väestöliiton Väestöntutkimuslaitoksen johtava tutkija Venla Berg.
Luvussa ovat mukana sekä julkisen että yksityisen terveydenhuollon hoidot.
Julkisessa terveydenhuollossa ennakoiva pakastus on mahdollista ainoastaan terveyssyistä eli esimerkiksi silloin, jos vaikkapa syöpähoidot todennäköisesti johtaisivat hedelmättömyyteen.
– Tällaisessa tilanteessa ennakoiva pakastus on hyvä vaihtoehto, ja on hienoa, että on olemassa tällaista teknologiaa. Munasolujen pakastuksia on tehty onnistuneemmin vasta noin kymmenen vuotta, hän kertoo.
Bergin mukaan yksityisessä terveydenhuollossa varsinkin munasoluja pakastetaan ennakoivasti pääosin muista syistä: sopivaa puolisoa ei ole vielä löytynyt, ikä tulee vastaan ja halutaan niin sanotusti lisäaikaa.
Bergin mukaan tällaisten syiden takia ei välttämättä kuitenkaan kannata ryhtyä ennakoivaan pakastamiseen.
Moni nainen alkaa pohtia ennakoivan pakastamisen mahdollisuutta vasta 35 ikävuoden jälkeen, jolloin se on Bergin mukaan yleensä jo liian myöhäistä.
