Mummoillen – Henkisen mummon käsikirja paljastaa mummolatyylin kulmakivet.
Mummola tuo monelle mieleen kotoisan, leivinuunin lämmittämän tuvan, jossa keinutuolit on aseteltu vieretysten ja räsymatot rullautuvat jalkojen alla. Pienille sohvapöydille on jokaiselle oma pitsiliinansa ja lipastot ovat täynnä valokuvakehyksiä lapsenlapsista.
Mummolassa ei ole koskaan kiire, eikä syödyistä pullanviipaleista pidetä kirjaa. Kaikkialla on siistiä ja tavarat ovat löytäneet paikkansa vuosien saatossa.
Kukapa ei haluaisi kotiinsa ripausta lämpöä ja kotoisuutta? Pienillä muutoksilla kolkko kaupunkikoti muuntautuu nostalgiaa henkiväksi mummonmökiksi.
Mummolatyyliin kuuluu:
- Astiakaappi
- Kaappikello tai tikittävä herätyskello
- Kukkapöytä
- Kampauspöytä
- Pirttipöytä
- Lautashylly
- Jalkalamppu kankaisella varjostimella
Yhdistele eri vuosikymmeniä
Sisustuksen nostalgisuus syntyy eri tyylilajien hienovarainen yhdistely. Vanhojen perinnehuonekalujen ja antiikin yhdistely retroon sekä ripaukseen esimerkiksi modernia teknologiaa saa aikaan käytännöllisen, mutta lämpimän tyylin.
Keinutuolit ovat käytettyinäkin melko tyyriitä, mutta kestävät hyvänä vuosikymmeniä. Keinutuolin kaveriksi sopii pehmoinen viltti ja keinutuolin matto. Ajan patina korostuu kauniisti muuten remontoidussa kodissa.
Koriste-esineitä saa asetella näytille ja astiakaapit voivat olla avonaisia tai lasiovisia. Posliinikupit saavat roikkua keittiössä naulakossa, kukkakuosilla voi leikitellä sohvatyynyissä ja viherkasvit nauttivat valosta ikkunalaudoilla.
Mummolatyyli kestää aikaa
Tyylin oikeaoppisuus perustuu alati tehtäviin hankintoihin, joita kerätään kirpputoreilta ja mummon vintiltä. Jos kalusteet ovat säilyneet hyvinä jo vuosikymmeniä, tulevat ne todennäköisesti kestämään vielä pitkään. Mummolatyylin ideaan kuuluu myös ajassa eläminen.
Piileekö sinussakin pieni mummo? Testaa!
Tyylin ei tarvitse olla kaunista. Monen mummolan lattia voi olla peitetty tummalla muovimatolla tai seinät pahveilla. Sisustuksessa ei siis tarvitse olla turhan tarkka. Tai ainakaan paljastaa sitä.
Lähde: Henna-Kaisa Sivonen: Mummoillen – Henkisen mummon käsikirja