Viime aikoina nuoretkin naiset ovat innostuneet isoäitien elämäntavasta, ja touhuavat perinteisiä askareita aina hillojen säilömisestä neulomiseen. Blogeissa ja keskustelupalstoilla ihastellaan verkkaista elämäntyyliä ja vanhanajan puuhastelua, eli mummoilua. Mistä mummoilussa on kyse?
Helsingin yliopiston tutkija Timo Kopomaa ei tunnista mummoilua terminä, mutta sanoo, että muutama vuosi sitten pinnalla ollut "kotoilu" liippaa sitä läheltä.
– Siihen liittyi, että harrastetaan kotiin liittyviä asioita trendikkäästi, Kopomaa kertoo.
Hän arvelee mummoilun olevan myös osa isompaa leppoistamisen trendiä. Kopomaa kuvailee, että leppoistamiseen kuuluu työelämässä puhuttava downshiftaaminen, kohtuullistaminen ja elämisen tahdin hidastaminen, slow life.
– Marjastus ja sienestys ovat merkkejä hidastamisesta, että pysäytetään arkea. Haetaan vaihtoehtoja, Kopomaa sanoo. DVD:n sijaan viihdytäänkin vaikka perinteikkään lautapelin ääressä.
– Mummoilu-sana viittaa nostalgisuuteen, muisteluun, ja siihen, että arvostetaan vanhoja ilmiöitä.
Nostalgia myös myy. Kopomaa huomauttaa, että isoäitiin ja isoäidin aikaan viittaamista käytetään kaupallisestikin keinona luoda tuotteista myönteistä mielikuvaa perinteikkäinä ja laadukkaina vaihtoehtoina.
