MTV Uutisten tietojen mukaan hallitus on saamassa pöydälleen ehdotuksen keskussairaaloiden määrän karsimisesta. Poliittisesti kyse on ruutitynnyristä, joka saattaa aiheuttaa keväällä isoja riitoja.
Sairaalaverkostoa selvittävä työryhmä on esittämässä mallia, jossa vuoden 2030 jälkeen Suomessa olisi viisi yliopistosairaalaa sekä 5–8 keskussairaalaa.
Tämä tarkoittaisi, että keskussairaaloita olisi jatkossa nykyistä vähemmän.
Tällä hetkellä keskussairaaloita on yhteensä 15. Niistä kahdeksassa (Lahti, Lappeenranta, Pori, Seinäjoki, Vaasa, Jyväskylä, Joensuu, Rovaniemi) on laaja, erikoisaloja kattava ympärivuorokautinen päivystys ja seitsemässä (Kotka, Mikkeli, Savonlinna, Hämeenlinna, Kokkola, Kajaani, Kemi) suppeampaa ympärivuorokautista päivystystä.
Asia on poliittisesti tulenarka, sillä alueet kamppailevat ankarasti omien keskussairaaloidensa säilyttämisestä.
Selvityksessä ei oteta kantaa siihen, mistä Suomen kaupungeista keskussairaaloita pitäisi lopettaa tai alasajaa pienimuotoisemmiksi.
Petteri Orpon (kok.) hallitus tekee päätöksiä sairaaloiden ja päivystysten kokonaisuudesta vuoden 2024 aikana.
Hallitus on pyytänyt pohjaksi ehdotusta työryhmältä, joka koostuu hyvinvointialueiden johtajista ja ministeriöiden virkamiehistä.
MTV Uutiset on saanut tietoja työryhmässä hyvin pitkälle valmistellusta esitysluonnoksesta. Lopulliseen esitykseen on periaatteessa vielä mahdollista tehdä muutoksia, sillä ryhmän toimikausi päättyy vuodenvaihteeseen.
Lue myös: Purra: Velkaantuminen ei taitu pelkillä sopeutuksilla, veroratkaisut pöydälle
Näin uudistus vaikuttaisi
MTV Uutisten tietojen mukaan työryhmä on ehdottamassa mallia, jossa vuodesta 2030 alkaen sairaaloita olisi kolmella eri tasolla.
Kaikkein vaativimpia tehtäviä hoitavia yliopistollisia keskussairaaloita olisi viisi, kuten nykyisinkin.
Sen sijaan toisen tason eli keskussairaaloiden määrä vähennettäisiin 5–8:aan ”hallituilla siirtymäajoilla”.
Jäljelle jäävissä keskussairaaloissa pysyisi laaja ympärivuorokautinen päivystys ja esimerkiksi tehohoitovalmius.
Osa nykyisistä keskussairaaloista tiputettaisiin ”akuuttisairaaloiden” tasolle, jossa palveluita olisi tarjolla huomattavasti suppeammin.
Näissä sairaaloissa ei olisi enää esimerkiksi ympärivuorokautista teho-osastoa. Yölliset potilaat pidettäisiin hengissä, mutta leikkaukset eivät enää onnistuisi.
Keskusteluissa on myös pohdittu vaihtoehtoa, jossa työryhmä ei tekisi ehdotusta keskussairaaloiden tulevasta määrästä mutta linjaisi, että niitä tulisi olla vuoden 2030 jälkeen selvästi nykyistä vähemmän. Määrä jäisi näin täysin hallituksen harkintaan.
Lue myös: Orpo: Lisäsopeutuksista: Kaikki keinot pöydällä, veroihinkin voidaan koskea tarvittaessa
Savonlinna ja Kemi alasajoon jo 2026?
Jo vuonna 2026 siirryttäisiin ryhmän ehdotuksen mukaan malliin, joissa jokaisella hyvinvointialueella saisi olla korkeintaan yksi laajan päivystyksen sairaala.
Oletettavasti liipaisimelle joutuisivat jo tässä kohtaa ainakin Savonlinnan sekä Kemin Länsi-Pohjan keskussairaalat.
Sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso (ps.) on vakuutellut, ettei hallitus ole lopettamassa kyseisiä sairaaloita, mutta linjannut, etteivät hyvinvointialueet saa enää vuoden 2025 jälkeen erillistä rahaa näiden päivystysten ylläpitoon.
Sanna Marinin (sd.) hallituksen sote-uudistuksen yhteydessä lakiin kirjattiin, että Etelä-Savon ja Lapin hyvinvointialueilla saisi olla useampi kuin yksi ympärivuorokautisen päivystyksen sairaala vuoden 2032 loppuun saakka.
Iso poliittinen riita mahdollinen
Sairaalaverkostoa koskevat kysymykset ovat poliitikoille erittäin vaikeita, sillä sairaalapalveluiden lopettaminen omalta alueelta suututtaa väistämättä ison joukon äänestäjiä.
Kun aihe nousee kevään aikana hallituksen pöydälle, edessä voi olla rajuakin vääntöä siitä, mitkä kaupungit saavat pitää keskussairaalansa.
Esimerkiksi torniolainen sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso on puhunut kiihkeästi Kemin Länsi-Pohjan keskussairaalan puolesta, kun taas muun muassa Vaasan laaja päivystys ja Kokkolan sairaala ovat äärimmäisen tärkeitä RKP:lle.
– Ovatkohan poliitikot valmiita näin isolle muutokselle? Nykyistä mallia hinkattiin kaksi vaalikautta. Esimerkiksi kielioikeudet ovat RKP:lle niin tärkeät, että Vaasalle tuskin koskaan tapahtuu yhtään mitään, yksi MTV Uutisten tavoittama virkamies miettii.
Juttua korjattu kello 18.04. Ministeri Juuso ei ole kemiläinen vaan torniolainen.