3. joulukuuta eronnut Antti Rinteen (sd.) hallitus pysyi kasassa vain 184 päivää. Siitä tuli toiseksi lyhytikäisin hallitus viimeisen 20 vuoden aikana. Viime aikojen hallitukset ovatkin tulleet tunnetuiksi jatkuvista kohuistaan.
Keskustapuolueen epäluottamuslauseeseen kaatuneen Antti Rinteen hallituksen taival loppui jo ennen kuin se ehti kunnolla alkaakaan.
Toisenlaista oli Rinnettä edeltäneellä demaripääministerillä: Paavo Lipposen (sd.) vuosina 1999–2003 istunut toinen hallitus on viimeisen 20 vuoden aikana koko vaalikauden alusta loppuun kasassa säilynyt hallitus.
Kaiken kaikkiaan Lipposen sateenkaarihallituksenakin tunnetulle kokoonpanolle tuli mittaa 1 464 päivää.
Lipposen kakkonen ei silti ollut hallituksista pitkäikäisin. Juuri ennen vaalikauden loppua viime kesäkuussa eropyyntönsä jättäneen Juha Sipilän (kesk.) johtaman porvarihallituksen taival kesti kuusi päivää pidempään. 29.5.2015 aloittanut porukka istui siis 1 470 päivää.
Jäätteenmäen hallitus lyhytikäisin
Pätkähallituksia 20 vuoden aikavälille mahtuu yhteensä neljä. Niistä lyhytikäisin on Lipposen II:ta seurannut Anneli Jäätteenmäen (kesk.) punamultakokoonpano.
Se pysyi pystyssä vaivaiset 69 päivää, kunnes hajosi hieman samankaltaiseen, hiljalleen eskaloituneeseen selkkaukseen kuin joulukuun 3. päivä eropyyntönsä jättänyt Antti Rinteen kansanrintama.
Syynä oli niin sanottu Irak-vuoto, joka oli käynnistynyt Jäätteenmäen ja Lipposen välisestä nokittelusta vaalien alla. Jäätteenmäki syytti Lipposta siitä, että tämä oli Yhdysvaltain-vierailullaan liittänyt sotilaallisesti puolueettoman Suomen osaksi Irakin sotaa tukenutta liittoumaa.
Vaalien jälkeen ja Jäätteenmäen tultua pääministeriksi paljastui, että hän olisi saanut tietonsa salaisiksi luokiteltavista ulkoministeriön asiakirjoista.
Jäätteenmäki vastasi tilanteeseen epämääräisellä selittelyllä: kohusta muistetaan lauseet "puhun niin totta kuin osaan" ja Jäätteenmäen väite, että ministeriön asiakirjat olisivat tulleet hänelle "yllättäen ja pyytämättä".
Tämä aiheutti SDP:ssä kasvavaa epäluottamusta, ja hallituskumppani päätyi lopulliseen ratkaisuun: Jäätteenmäki ulos, uusi pääministeri tilalle.
Vanhasen pääministerikaudella nähtiin naisseikkailuja, vaalirahasekoilua ja lautakasakohu
Paikalle nousi puolustusministerin pallilta Matti Vanhanen (kesk.). Hänestä tulikin sitten 2000-luvun toistaiseksi pisimpään istunut pääministeri (yhteensä 2 557 päivää), joka ohjasi ensimmäisen hallituksensa vaalikauden loppuun ja puolueensa toisiin voitokkaisiin vaaleihin.
Vanhanen jatkoi luotsina myös seuraavassa hallituksessa.
Kolhuitta ei hänkään selvinnyt. Ensin tulivat naisseikkailut, sitten vuoden 2009 vaalirahakohu.
Kävi ilmi, että kiinteistöyhtiö Nova Group oli vuonna 2007 antanut keskustan varainhankintayhdistykselle Menestyvä Suomi ry:lle yhteensä 125 000 euroa. Syntyi epäselvyyttä siitä, oliko puheenjohtaja Vanhanen tietoinen lahjoituksesta ja sen summasta.
Sitten tulivat niin sanottu lautakasakohu ja RAY-selkkaus. Ensimmäisessä väitettiin Vanhasen saaneen ilmaisia rakennustarvikkeita 1990-luvun puolivälissä talonrakennusta varten.
Toisessa häntä taasen pidettiin esteellisenä osallistumaan valtioneuvoston yleisistuntoihin, joissa päätettiin Raha-automaattiyhdistyksen avustusten myöntämisestä keskustaa lähellä olevalle Nuorisosäätiölle.
Kummastakin sopasta Vanhanen selvisi kuivin jaloin. Lautakasatapauksen mahdollinen rikos oli Keskusrikospoliisin mukaan vanhentunut, ja RAY-sählinki toi Perustuslakivaliokunnalta vain nuhteet.
Vanhasen erosta monia tulkintoja, Kiviniemi istui vain vuoden
Kohujen läpi luovinut Vanhanen jätti silti pääministeriytensä kesken kesällä 2010. Hän kertoi jo vuoden 2009 lopulla, ettei pyri seuraavassa puoluekokouksessa keskustan johtoon. Hän vetosi terveydellisiin syihin, kuten nivelrikkoon ja lähestyvään leikkaukseen.
Ennen tätä hän oli kuitenkin uhonnut julkisuudessa istuvansa vielä kolmannenkin puheenjohtajakauden, joten kaikki politiikan asiantuntijat eivät nielleet yllättävän vetäytymisen syitä.
Eron syiksi arveltiin niin väsymystä kuin poliittista painettakin: Vanhasen puheenjohtajuuskautena keskusta oli hävinnyt kaikki vaalit, ja kentän arveltiin turhautuneen kohuissa marinoituneeseen pääministeriin.
Kesän 2010 puoluekokouksessa puheenjohtajaksi valittiin Mari Kiviniemi, joka hoiti pääministerin toimea lopulta tasan vuoden. 366 päivän kausi oli neljänneksi lyhyin, mutta pätkäkausista pisin.
Kokoomushallitukset: pääministeri lähtee komissioon, vihreät ja vasemmistoliitto jättävät leikin kesken
Vuonna 2011 pääministeriksi nousi Jyrki Katainen (kok.). Perussuomalaisten vaalijytky aiheutti hämminkiä poliittiselle kentälle, mikä teki hallitusneuvotteluistakin äärimmäisen hankalat.
Katainen päätyi kesäkuun loppupuolella kokoamaan kuuden puolueen "sixpackin", johon kuuluivat kaikki eduskuntapuolueet paitsi perussuomalaiset ja keskusta.
Helppoa ei ollut tälläkään hallituksella. Vasemmistoliitto uhkasi jättää hallituksen jo puolivälin kehysriihessä 2013. Uhka toteutui samoissa neuvotteluissa vuotta myöhemmin.
Kesällä 2014 Katainen ilmoitti saaneensa paikan EU-komissiosta ja jätti sen myötä pääministerin pestinsä. Tilalle tuli Alexander Stubb (kok.), joka luotsasi hallituksensa vaalikauden loppuun. Kataisen johdolla hallitus istui 1099 päivää, Stubbin aikakausi kesti 340.
Kyydistä tippui tosin syyskuussa 2014 myös vihreät, koska se ei voinut hyväksyä Fennovoiman ydinvoimalan periaatepäätöstä ja erosi täten hallituksesta.
Suomen kaikkien aikojen nuorimmalla pääministerillä tiedossa työmarkkinahuolia
Nyt Antti Rinteeltä pääministerin soihdun koppaava Sanna Marin (sd.) ei ole helpon paikan edessä. Esimerkiksi Huomenta Suomessa vieraillut ministeri ja entinen SAK:n puheenjohtaja Lauri Ihalainen katsoi tulevan hallituksen olennaisimmiksi haasteiksi 60 000 tuhannen uuden työpaikan luomisen vaalikauden loppuun mennessä sekä lakoissa rypevien työmarkkinoiden rauhoittamisen.
Marinista tulee Suomen nuorin pääministeri. Hallitus on historiallinen myös siksi, että sen muutkin puoleet ovat naisten johtamia.
Kulmakarvoja kerkesi silti kohottamaan SDP:n päätös tuoda Rinteen kertaalleen erottama Sirpa Paatero (sd.) takaisin hallitukseen. Ainoana erona on se, että Posti-jupakassa omistajaohjauksessa sählännyt Paatero menettää omistajaohjausministerin salkkunsa, mutta säilyttää pestinsä kuntaministerinä.
– Äänestäjät voivat tätä pikapaluuta ihmetellä. Tämä ei luo kuvaa vastuunkannosta tai lisää luottamusta poliittiseen järjestelmään. Outo ratkaisu, kääntelipä asiaa miten päin vain, kirjoitti MTV Uutisten yhteiskuntatoimituksen päällikkö Eeva Lehtimäki kommentissaan.
Toistaiseksi vaalikausien välillä on selvitty korkeintaan yhdellä pääministerinvaihdolla, eikä uusiin vaaleihinkaan olla näin ollen jouduttu. Marinin vastuulla on siis säilyttää hallituksen sisäinen sopu vuoden 2023 eduskuntavaaleihin asti.