Pieni osa pelastajaksi hakeutuvista läpäisee vaativat kuntotestit.
Tavanomainen pelastajan ammattiin hakeutuva henkilö on noin 25-vuotias mies, jolla on jokunen vuosi jo työkokemusta.
Helsingin pelastuskoulun nuorempi harjoitusmestari Jussi Koskela työskenteli palomies-ensihoitajan tehtävissä ennen nykyiseen tehtävään hakeutumista.
– Harjoitusmestarina olen toiminut nyt puolitoista vuotta, Koskela kertoo.
Toisen asteen tutkintoon, josta palomies-ensihoitajaksi valmistuu, ei noin vain päästä.
Viime vuonna Helsinkiin sisään otettiin 36 hakijaa. Kokonaisuudessaan hakijoita oli 284.
Koulutukseen hakeutuessa, hakijan tulee suorittaa myös tiukat kuntotestit.
Pelastajan ammatin fyysisten toimintakykyvaatimusten vuoksi pelastuslaissa määritellään, että pelastustyöntekijän tulee ylläpitää tehtäviensä edellyttämää kuntoa.
Eniten hakijoita karsiutuu harjoitusmestarin mukaan Cooperin testissä, jossa minimivaatimuksena on 2 800 metriä 12 minuutissa.
Pelastuslaitoksella liikunnanohjaajana työskentelevä Tiia Reima kertoo, että toinen testi, mikä aiheuttaa hakijoille vaikeuksia on uinti. 200 metriä tulee uida 4 minuuttiin ja 45 sekuntiin.
Myös fobiatestit karsivat hakijoita.
Testit vaativammat kuin poliisilla
Reima kertoo, että pelastajakurssien pääsykoetestikriteerit ovat tiukemmat kuin poliisilla.
MTV:n toimittaja Leo Kirjonen kävi testaamassa, kuinka toimistotyöntekijältä rankat fyysiset ja psyykkiset testit sujuvat.
Testin tulokset ja toimittajan suorituksen voit katsoa yllä olevalta videolta.
14:54