Putinistista ulkopolitiikkaa määrittävät suurvaltahaaveet ja "ulkopoliittinen uhriutuminen", professori arvioi.
Se, mitä Venäjä jatkossa tekee, riippuu paljolti siitä, millainen maasta tulevaisuudessa muotoutuu, arvioi Turun yliopiston kauppakorkeakoulun Pan-Eurooppa Instituutin professori Kari Liuhto.
Maanpuolustuskorkeakoulun Sotataidon laitoksen keskiviikkona julkaisemassa Sodan usvaa III -teoksessa Liuhto arvioi Venäjällä olevan neljä tulevaisuuden näkymää. Nyt vallalla oleva putinismi voi jatkua, stalinismi palata tai sitten edessä on länsimielisten vallankaappaus tai sekasorron aika.
Jos putinismi jatkuu, on Suomen Liuhdon mukaan syytä varautua siihen, että Venäjä suunnittelee "sotilaallista interventiota" Suomeen. Verukkeena Venäjä voisi käyttää kaksoiskansalaisia, joilla on sekä Suomen että Venäjän kansalaisuus.
Liuhto muistuttaa, että putinismi ei välttämättä tarkoita presidentti Vladimir Putinin valtakauden jatkumista. Putinismi voi jatkua ilman Putiniakin, jos hänen tilalleen nousee jotakuinkin samanlaista yhteiskuntajärjestystä ja ulkopolitiikkaa ylläpitävä johtaja.
Pientä "ilkeilyä" ja "demonisointia"
Putinistista ulkopolitiikkaa määrittävät Liudon mukaan suurvaltahaaveet ja "ulkopoliittinen uhriutuminen".
Putinistisen ulkopolitiikan työkalupakista löytyvät myös rikolliset ja ulkomailla asuvat venäläisvähemmistöt, Liuhto kirjoittaa. Venäjä on perustellut esimerkiksi Ukrainassa käymäänsä hyökkäyssotaa väittämällä, että Ukraina sortaa venäläisvähemmistöä.
Suomen kohdalla putinistinen ulkopolitiikka tarkoittaisi Liuhdon mukaan käytännön tasolla sitä, että Kreml pyrkisi luomaan Suomesta kuvaa natsien johtamana ja Venäjälle vihamielisenä valtiona. Näin ollen Suomen ja suomalaisten "demonisointi" Venäjän propagandassa lisääntyisi, Liuhto sanoo. Venäjä on väittänyt natsien johtavan myös Ukrainaa.
Liuhdon mallissa putinistinen Venäjä rahoittaisi Suomessa rikollisjärjestöjä ja nuorisojengejä sekä omia kantojaan esille tuovia tahoja. Samalla Venäjä pyrkisi horjuttamaan Suomen yhtenäisyyttä ja lisäämään sekä EU- että Nato-vastaisuutta.
Putinistinen Venäjä myös jatkuvasti tekisi pientä "ilkeilyä" Suomelle. Näin Venäjä muistuttaisi kyvystään horjuttaa Suomea, Liuhto arvioi.
Selonteko: Ei välitöntä uhkaa
Suomeen ei tällä hetkellä kohdistu välitöntä sotilaallista uhkaa, mutta sotilaalliseen voimankäyttöön tai sillä uhkaamiseen Suomea vastaan on varauduttava, todetaan torstaina julkaistussa valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittisessa selonteossa.
Selonteko katsoo myös, ettei uhkaa Venäjän sotatoimien laajentumisesta Ukrainan ulkopuolelle voi sulkea pois.
Ulkoministeri Elina Valtosen (kok.) mukaan Venäjä muodostaa pitkäaikaisen sotilaallisen uhan riippumatta siitä, mitä Ukrainassa tapahtuu.
– Kun nähdään toisaalta Venäjän julkilausutut tavoitteet ja hybridisodankäynti paitsi Euroopassa myös globaalissa etelässä, on turvallisempaa odottaa, että Venäjä on pitkäaikainen uhka kuin että tilanne kääntyisi nopeasti parempaan.
1:45
Putinin olemus voitonpäivän paraatissa hämmentää - onko vaatteiden alla luotiliivit?