Putinistista ulkopolitiikkaa määrittävät suurvaltahaaveet ja "ulkopoliittinen uhriutuminen", professori arvioi.
Se, mitä Venäjä jatkossa tekee, riippuu paljolti siitä, millainen maasta tulevaisuudessa muotoutuu, arvioi Turun yliopiston kauppakorkeakoulun Pan-Eurooppa Instituutin professori Kari Liuhto.
Maanpuolustuskorkeakoulun Sotataidon laitoksen keskiviikkona julkaisemassa Sodan usvaa III -teoksessa Liuhto arvioi Venäjällä olevan neljä tulevaisuuden näkymää. Nyt vallalla oleva putinismi voi jatkua, stalinismi palata tai sitten edessä on länsimielisten vallankaappaus tai sekasorron aika.
Jos putinismi jatkuu, on Suomen Liuhdon mukaan syytä varautua siihen, että Venäjä suunnittelee "sotilaallista interventiota" Suomeen. Verukkeena Venäjä voisi käyttää kaksoiskansalaisia, joilla on sekä Suomen että Venäjän kansalaisuus.
Liuhto muistuttaa, että putinismi ei välttämättä tarkoita presidentti Vladimir Putinin valtakauden jatkumista. Putinismi voi jatkua ilman Putiniakin, jos hänen tilalleen nousee jotakuinkin samanlaista yhteiskuntajärjestystä ja ulkopolitiikkaa ylläpitävä johtaja.
Pientä "ilkeilyä" ja "demonisointia"
Putinistista ulkopolitiikkaa määrittävät Liudon mukaan suurvaltahaaveet ja "ulkopoliittinen uhriutuminen".
Putinistisen ulkopolitiikan työkalupakista löytyvät myös rikolliset ja ulkomailla asuvat venäläisvähemmistöt, Liuhto kirjoittaa. Venäjä on perustellut esimerkiksi Ukrainassa käymäänsä hyökkäyssotaa väittämällä, että Ukraina sortaa venäläisvähemmistöä.
