Kirjeenvaihtajan kommentti: Venäjän sotakone jatkaa jauhamistaan, sanottiin rauhankonferenssissa mitä tahansa

Yli 90 maan ja kahdeksan kansainvälisen järjestön edustajat kokoontuivat viikonloppuna Sveitsiin elokuvamaiseen paikkaan, jyrkän vuorenrinteen päälle.

Samoissa dramaattisissa maisemissa, joissa presidentti Alexander Stubb kollegoineen kävi sunnuntaiaamuna lenkillä, onkin kuvattu legendaarista James Bond -elokuvasarjan osaa 007 ja Kultasormi.

Lue myös: Alexander Stubb rauhankonferenssin keskeisistä tuloksista: "Venäjä tuntee paineen"

Bürgenstockin luksuslomakeskuksessa on aiemmin hierottu rauhaa myös Kyprokselle ja Sudaniin, mutta tämä kokous oli kokoluokaltaan selvästi edeltäjiään massiivisempi.

Turvatoimiin osallistui poliisivoimien lisäksi noin 4 000 Sveitsin armeijan sotilasta. Hävittäjät osallistuivat ilmatilan valvontaan.

Näky oli kieltämättä vaikuttava, kun kymmenet valtionjohtajat, ministerit ja kansainvälisten järjestön johtohenkilöt kokoontuivat yhteiskuvaan vuoren rinteillä.

Ja juuri tämä näky oli yksi Ukrainan hakemista voitoista kokoukselta. Paikalle saapui paljon muitakin kuin Ukrainaa vahvasti tukevia länsimaita. Edustusta oli niin Afrikasta, Aasiasta kuin Etelä-Amerikastakin.

Kokouksessa hyväksyttiin YK:n peruskirjaa ja Ukrainan alueellista koskemattomuutta korostava yhteinen julkilausuma, jonka allekirjoitti 80 maata. Mukana olivat muun muassa Argentiina, Qatar ja Kenia.

Suuri osallistujajoukko keskustelemassa juuri Ukrainan presidentin Volodymyr Zelenskyin rauhansuunnitelmasta vie happea muilta vaihtoehtoisilta rauhansuunnitelmilta. Kiina on esitellyt oman, Venäjää myötäilevämmän ratkaisunsa. Venäjän esittelemät “rauhanehdot” taas ovat lähinnä keskisormen näyttö Ukrainalle ja kansainväliselle oikeudelle.

Venäjä yritti parhaansa mukaan esittää, että kokous on sen mielestä merkityksetön. Samaan aikaan se kuitenkin lobbasi maita olemaan osallistumatta.

Presidentti Stubbin mukaan rauhankonferenssin tärkeä tulos oli, että rauhaa edistetään nyt päämiestasolla myös diplomatian kautta, ei pelkästään tukemalla Ukrainan puolustustaistelua.

Lue myös: CMI:n asiantuntija Ukrainan rauhankonferenssista: Paljon jätettiin epäselväksi

Kiina jätti tulematta

Kokousta on kuitenkin vaikea arvioida pelkkänä menestyksenä. Kutsutuista noin 160 maasta seitsemisenkymmentä jätti tulematta.

Yrityksistä huolimatta paikalle ei saatu Kiinaa, jonka rooli on ratkaiseva Venäjään vaikuttamisessa. Se näyttää laskevan hyötyvänsä enemmän halailuväleistä Venäjään kuin lännen auttamisesta sodan lopettamisessa.

Paikalle saapuneista merkittävimpiä globaalin etelän edustajia olivat muun muassa Intia, Etelä-Afrikka, Saudi-Arabia, Arabiemiraatit ja Brasilia. Ne eivät julkilausumaa allekirjoittaneet. 

Eivätkä allekirjoittajamaatkaan kokonaisuutena sitoutuneet Zelenskyin rauhansuunnitelmaan. Julkilausuma käsittelee vain sen kolmea laajimmin hyväksyttyä kohtaa, eli ydinturvallisuutta, ruokaturvaa sekä vankienvaihtoa ja kaapattujen ukrainalaislasten palauttamista.

Zelenskyin vaatimuksista huolimatta Yhdysvaltain presidentti Joe Biden ei kunnioittanut tilaisuutta läsnäolollaan vaan lähetti edustajakseen varapresidentti Kamala Harrisin. 

Tämä siitäkin huolimatta, että Biden oli jo valmiiksi Euroopassa, G7-huippukokouksessa Italiassa. Sieltä Air Force One suuntasi Sveitsin sijaan Hollywoodiin varainkeruutilaisuuteen.

Toisaalta Bidenin uudelleenvalintakampanjan onnistuminen voi olla Ukrainan kannalta yksittäistä kokousta tärkeämpi, kun katsotaan, miten vastaehdokas Ukrainan tukemiseen suhtautuu.

Lue myös: Zelenskyi: Lännen nykyinen avun määrä ei riitä Venäjän voittamiseen

Seurauksia vaikea arvioida

Rauhankonferenssi oli ensimmäinen laatuaan ja sen lopputulos monitulkintainen, joten seurauksia on vaikea vielä arvioida.

On mahdollista, että kokous oli ensiaskel prosessille, joka lopulta toimii pohjana rauhanneuvotteluille Venäjän ja Ukrainan välille.

Jos näin käy, on selvää, että tämä ensiaskel oli pieni ja matka on pitkä.

On kuitenkin hankala nähdä, millainen reitti siihen veisi. Kuten Zelenskyi kokouksessa totesi: Jos Venäjä haluaisi rauhaa, se ei olisi hyökännyt Ukrainaan.

Venäjän armoton sotakone jatkaa jauhamistaan vähät välittäen siviilien kärsimyksestä tai sotilaiden hengestä kummallakaan puolella. Eikä näköpiirissä vielä näy muutosta tähän.

Joskus tämänkin sodan on silti loputtava.

Lue myös: Sota roihuaa, mutta Putinin kaasukauppa Euroopassa kasvaa – FT: Venäjä kiilasi USA:n ohi