Tuoreen Jyväskylän yliopiston tutkimuksen mukaan nuorilla suomalaisilla urheilijoilla on enemmän kuukautiskierron häiriöitä kuin samanikäisillä ei-urheilijoilla. Urheilijat ovat kuitenkin tyytyväisempiä painoonsa kuin ei-urheilijat.
Tutkimukseen osallistujat olivat vähintään neljä kertaa viikossa harjoittelevia urheiluseuraan kuuluvia tyttöjä sekä urheiluseuraan kuulumattomia tyttöjä. Heistä kerättiin tietoa nuoruudessa 14–16-vuotiaana sekä nuoressa aikuisuudessa 18–20-vuotiaana.
Nuoruudessa kuukautiskierron häiriöitä esiintyi saman verran sekä urheilijoilla että ei-urheilijoilla (18 prosentilla). Nuoressa aikuisuudessa urheilijoista 39 prosenttia raportoi kuukautiskierron häiriöistä, kun ei-urheilijoista häiriöitä esiintyi 6 prosentilla.
Urheiluseuraan kuuluvilla on siis nuoressa aikuisuudessa enemmän kuukautiskierron häiriöitä kuin seuroihin kuulumattomilla. Nuoruudessa ryhmien välinen ero näkyi siten, että 8 prosentilla urheilijoista kuukautiset alkoivat 15-vuotiaana tai myöhemmin, kun ei-urheilijoilla viivästynyttä kuukautisten alkamista ei esiintynyt.
Kuukautiskierron häiriöillä tarkoitettiin tässä tutkimuksessa viivästynyttä kuukautisten alkamisikää, pidentynyttä kuukautiskiertoa tai kuukautisten puuttumista.
Lue myös: Teinien leikkimielinen kisa päättyi sairaalareissuun – liian innokas kyykkääminen johti vaarallisen tilaan
Liian niukka energiansaanti aiheuttaa kuukautiskierron häiriöitä
Muissa maissa tehtyjen tutkimusten perusteella kuukautiskierron häiriöiden tiedetään olevan naisurheilijoilla suhteellisen yleisiä. Tuore suomalaistutkimus ei paljasta, miksi urheilijoilla on näitä häiriöitä, mutta tutkijalla on ilmiölle selitys: