Tutkijat paljastivat naisen munasoluista nirson piirteen – näin toimii evoluution ”Tinder”

2:21
Outi yritti saada lasta koeputkihedelmöityksellä neljästi – tuloksetta. Lopulta munasolulahjoitus toi kauan toivotun raskauden.

Tuore tutkimus vihjaa, että naisen munasolu valitsee viime hetkillä, mikä siittiö sopii hedelmöitykseen. Löydös voi auttaa selittämään, miksi osa lasta yrittävistä pareista kärsii lapsettomuudesta ilman ilmeistä syytä.

Jokainen Tinderiä käyttänyt tietää, että Sen Oikean löytäminen tuhansien ehdokkaiden joukosta voi olla varsin haastavaa. Määrä kalpenee sen rinnalla, kuinka suuresta joukosta siittiöitä munasolun on valittava Se Sopivin.

Tukholman ja Manchesterin yliopistojen tutkijat ovat nyt todistaneet, että naisen munasolu todella valitsee, minkä siittiön sisäänsä päästää – eikä se välttämättä ole sen miehen, jonka kanssa nainen sai osuman Tinderissä.

Munasolu ei aina suosi kumppanin siementä

Jo aiemmin on tiedetty, että naisen munasoluja ympäröivä rakkulaneste vapauttaa kemokiineiksi kutsuttuja kemikaaleja, jotka houkuttelevat siittiöitä puoleensa. Kemialliset aineet ovat kuin tienviittoja, jotka opastavat perille sokkeloisessa luolassa.

Nyt ilmestyneessä tutkimuksessa tutkijat havaitsivat, että kaikki munasolut eivät kuitenkaan lähetä samanlaisia kemikaalisia viestejä. Munasolun ja siittiön välinen kommunikaatio vaihteli yksilökohtaisesti.

Tutkijat myös huomasivat, että munasolu ei aina ole samaa mieltä naisen kumppanivalinnasta. Puolessa tapauksista munasolu suosi muiden miesten kuin oman kumppanin siittiöitä.

– Todennäköisin selitys tälle on, että kemikaalisignaalit auttavat naisia valitsemaan miehen, joka on geneettisesti yhteensopivin, tutkimusta kirjoittanut John Fitzpatrick Tukholman yliopistosta sanoo yhdysvaltalaiskanava CNN:n mukaan.

Siittiöiden valinnanvapautta puolustaville tutkijoilla on lannistavia uutisia. Spermalla on nimittäin yksi ja ainoa tehtävä, munasolun hedelmöittäminen, joten niillä ei ole varaa nirsoiluun. 

Naisen lisääntymiselimistö on ankara paikka

Munasolu todennäköisesti haluaa tulla hedelmöitetyksi siittiöllä, joka kantaa hieman erilaisia geenejä kuin joita munasolussa on. Monimuotoinen perimä parantaa jälkeläisen vastustuskykyä tauteja vastaan. Nisäkkäät, joihin ihminenkin kuuluu, on ohjelmoitu antamaan jälkeläisilleen mahdollisimman hyvät edellytykset selvitä. Naisen lisääntymiselimistö onkin suunniteltu karsimaan heikot siittiöt ja suosimaan vahvoja.

Esimerkiksi naisen lisääntymiselimistön nesteet valuvat alaspäin, mikä pakottaa siittiöt uimaan ylöspäin. Samaan aikaan, kun siittiöt urakoivat päästäkseen eteenpäin, naisen puolustusjärjestelmä hyökkää sukusoluja vastaan luullen niitä tunkeilijoiksi.

Lisäksi naisella on kaksi munatorvea, joita pitkin munasarjoissa kypsynyt munasolu kulkee kohtuun ja jossa hedelmöittyminen tapahtuu, mutta joista siittiö voi valita reitikseen vain toisen. Tässä vaiheessa matkaa siittiö siis hyötyy siitä, jos munasolu kutsuu sitä puoleensa.

Apua lapsettomille?

Tutkijat toivovat, että heidän löydöksensä auttaisi kehittämään hedelmöityshoitoja ja lisäisi ymmärrystä ”selittämättömästä” lapsettomuudesta kärsiviä kohtaan.

Tutkimus ilmestyi Proceedings of the Royal Society -tiedelehdessä. Laboratorio-oloissa analysoidut näytteet antoi 16 lapsettomuushoitoja saavaa paria.

Lue uusimmat lifestyle-artikkelit.

Lue myös

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja