Hallitus palautti hedelmöityshoitojen Kela-korvaukset toukokuusta alkaen. Korvauksiin liittyvä pykälä aiheuttaa kuitenkin epätoivoa naispareissa ja itsellisissä naisissa.
Hedelmöityshoidot voivat tulla maksamaan 1 000 eurosta 10 000 euroon yhtä hoitokertaa kohden. Hinta riippuu siitä, millaista hoitoa tarvitaan.
Hallitus palautti yksityisten klinikoiden Kela-korvaukset hedelmöityshoitoihin 1. toukokuuta alkaen, mutta mahdollisuus korvaukseen on vain heillä, jotka ovat saaneet lapsettomuusdiagnoosin.
– Se edellyttää ikään kuin sairautta, esimerkiksi endometrioosia tai PCOS:ää, kertoo lapsettomien yhdistys Simpukka ry:n toiminnanjohtaja Piia Savio Huomenta Suomessa.
Savion mukaan nykyinen laki on syrjivä itsellisiä naisia ja esimerkiksi naispareja kohtaan.
– Mies-naisparin kohdalla lapsettomuusdiagnoosin saamiseen riittää, että on yrittänyt saada lasta vuoden siinä onnistumatta, mutta monta yritystä vaaditaan itselliseltä naiselta tai naisparilta, jotta diagnoosin voi saada?
– Niinpä sairauden määritelmä ei ole kovin yksioikoinen.
Lue myös: Valuiko hedelmöityshoitojen Kela-korvaus hintoihin? Terveysjätti kiistää
"Pitäisikö hankkia jokin seksitauti"
Savio kertoo, että pykälä, jonka mukaan Kela-korvausta saa hedelmöityshoitoihin vasta, kun on lääkärin antama lapsettomuusdiagnoosi, aiheuttaa monissa lapsesta haaveilevissa epätoivoa.
– Lääkärit ovat kertoneet meille [Simpukka ry:lle], että itselliset naiset ovat tulleet kysymään heiltä, pitäisikö hankkia esimerkiksi seksitauti, jotta olisi lääketieteellinen syy lapsettomuuteen.
Hedelmöityshoitolaki jättää korvausten ulkopuolelle myös ne mies-naisparit, jotka ovat kokeneet toistuvia keskenmenoja.
– Katsotaan, että raskaus on alkanut, eikä korvausta hoitoihin tarvita.
Kelan mukaan hedelmöityshoitojen sairaanhoitokorvaus perustuu sairausvakuutuslakiin. Hedelmöityshoitolaki säätelee Kelan mukaan hedelmöityshoidon antamista, ei hoitojen korvattavuutta.
Lue myös: Jo pikkutyttönä Jemina pohti, miksi ei näyttänyt vanhemmiltaan – yksi puhelu paljasti 18 vuoden salaisuuden
Vaikutusta hoitojen jatkamiseen
Savio kertoo, että moni on valmis laittamaan lapsihaaveeseensa panokseksi kaiken, lainarahaakin, mutta kaikilla tulee raja vastaan jossain kohtaa.
– Moni miettii, kuinka paljon on valmis sijoittamaan lapsitoiveeseen. Samaan aikaan taustalla on voimakas pelko siitä, ettei lasta saa syliin koskaan, vaikka sijoittaisi siihen paljon.
– Silloin Kela-korvauksilla on iso merkitys, koska korvaukset voivat auttaa siirtymisessä toiseen hoitoon tai toistamaan hoitoja. Hoidoissa usein toisto tuo tuloksen.
Useilla lapsihaave kuitenkin lykkääntyy taloudellisen epävarmuuden vuoksi. Esimerkiksi opiskelijat siirtävät perheen perustamista eteenpäin, koska tulevaisuus on epävarma.
– Kun ei ole tietoa työpaikasta, tulevaisuus pelottaa ja lapsitoivetta siirretään. Se ei ole hyvä juttu.
Täydennetty Kelan tiedolla 3.6. kello 9.35: Kela korostaa, että hedelmöityshoitojen sairaanhoitokorvaus perustuu sairausvakuutuslakiin. Hedelmöityshoitolaki säätelee Kelan mukaan hedelmöityshoidon antamista, ei hoitojen korvattavuutta. Muokattu sitä ennen virkettä, jossa sanottiin lain olevan syrjivä naispareille ja itsenäisille naisille muotoon: "Hedelmöityshoitolaki jättää korvausten ulkopuolelle myös ne mies-naisparit, jotka ovat kokeneet toistuvia keskenmenoja."
Katso myös: Miljan ja Oonan lapsitoivetta ei tueta Suomessa
1:27