Mainos

Miten pukeutua kuin ikäisensä? Kysymyksessä lähinnä naisten ongelma: "Nuoruuden hehku ja kehon kiinteys katoavat"

Muodintutkimuksen professorin Annamari Vänskän mukaan keskustelu ikään sopivasta pukeutumisesta on vahvasti sukupuolittunut, joskin asia on muuttumassa. Muotiin ja tyyliin erikoistunut toimittaja Sami Sykkö kertoo, että ikään ja sosiaaliseen asemaan liittyvät tiukat pukeutumissäännöt ovat murtumassa.

”Vaatteet on mun aatteet” lauloi  Maukka Perusjätkä jo vuonna 1980. Pukeutuminen on yksi tapa viestiä omasta persoonallisuudestaan, mutta vaatetus ei ole vain lopputulos ihmisen omista päätöksistä. Kulttuuri sekä yhteiskunnan asenteet ja näkemykset vaikuttavat vahvasti siihen, miten ihmiset julkisissa tiloissa pukeutuvat.

Ympäröivä maailma vaikuttaa myös siihen, millainen pukeutuminen koetaan millekin iälle sopivaksi.

– Ikä ei ole pelkästään fyysinen, vanhentumiseen viittaava tekijä, vaan sosiaalinen kategoria, jonka avulla ihmisiä luokitellaan eri ryhmiin, avaa muodintutkimuksen professori Annamari Vänskä.

Hänen mukaansa ikä määrittelee pukeutumistamme yhtä vahvasti kuin etnisyys, seksuaalisuus tai sukupuoli. Kaksi jälkimmäistä myös kietoutuvat yhteen ja määrittävät sitä kautta iälle sovinnaisena pidettyä vaatetusta.

Mikä on ranskalaisten naisten tyylin salaisuus? Artikkeli jatkuu videon jälkeen.

0:57

Ajatus ihanneihmisestä heijastuu pukeutumiseen

Ikä tulee ymmärrettäväksi suhteessa muihin. Vänskä sanoo, että ihmisiä arvioidaan suhteessa siihen, miten nuoria he eivät enää ole.

– Meidän kulttuurissamme ikääntymistä ei kauheasti arvosteta. Ihanneihminen on nuori, toisin kuin esimerkiksi aasialaisissa kulttuureissa.

Hyväksyttävään iänmukaiseen pukeutumiseen liittyvä keskustelu käydään Vänskän mukaan vahvasti seksuaalisuuden ja seksuaalisen haluttavuuden kautta. Esimerkiksi nuorien tyttöjen ei toivota pukeutuvan seksuaalisuuttaan korostaen vaikkapa minishortseihin tai avonaisiin paitoihin. Sama toive esitetään vanhemmille naisille.

– Nuorten tyttöjen ja vanhempien naisten pukeutumiseen liittyvät säännöt ovat jokseenkin samantyyppisiä. Pitää olla peittävät ja tietyllä tavalla huomaamattomat vaatteet. Näyttävyys tai kehollisuuden esitteleminen, kuten lyhyet helmat, syvät kaula-aukot tai korkeat korot herättävät närkästystä, Vänskä kertoo.

Muoti- ja tyylitoimittaja Sami Sykkö on samoilla linjoilla siitä, että kehollisuus vaikuttaa pukeutumiseen.

– Nykyisin ajatus iän myötä muuttuvasta pukeutumisesta perustuu enemmänkin siihen, että vartalo muuttuu ikääntyessä. Nuoruuden hehku ja kiinteys katoavat, eikä tietyssä iässä haluta enää näyttää ihan kaikkea, Sykkö sanoo.

Nuorille naisille kehollisuutta korostava pukeutuminen on sallitumpaa, joskin se voi syödä henkilön uskottavuutta. Nuori nainen saattaakin pukeutua ”ikäistään vanhemmin” esimerkiksi jakkupukuun, sillä se viestittää muille, että henkilö osaa asiansa.

– Näin on esimerkiksi politiikassa. Kun julkisuudesta tutut pyrkivät eduskuntaan, he saattavat yrittää pukeutua jäykemmin ja tylsemmin, koska ajattelevat, että poliitikkojen pitää pukeutua niin ollakseen uskottavia. Kun paikka eduskunnassa on varmistettu, tyyli alkaa taas rentoutua. Onneksi, Sykkö kertoo.

Miesten pukeutumista on pitkään määrittänyt seksuaalisuus

Vänskän mukaan kyseessä on nimenomaan naisten pukeutumiseen ja ikäsyrjintään liittyvä ajatusmalli. Miehille pukeutuminen on julkisessa keskustelussa sallivampaa. Esimerkiksi kravatin jättämistä pois virallisissa tilanteissa ei enää pidetä välttämättä etikettivirheenä.

– Ylipäätään miesten pukukoodit ovat aika tiukkoja ja tylsiä. Onkin meistä miehistä itsestämme kiinni, laajennammeko ja levitämmekö niitä vähän. Ja jos pukukoodin rikkominen tai oman linjansa mukaan pukeutuminen on johdonmukaista, ihmiset oppivat nopeasti hyväksymään sen – ja jopa odottamaan koodien rikkomista, Sykkö sanoo.

Vänskä huomauttaa, että kulttuurissamme rajanvetoa ei miesten pukeutumisessa tehdä niinkään iän vaan seksuaalisuuden kautta.

– Liian värikäs ja näyttävä pukeutuminen on tulkittu pitkään merkiksi miehen homoseksuaalisuudesta, mutta tämäkin on onneksi muuttumassa.

Vahvistavatko poikkeukset säännön?

Tietysti naistenkin pukeutumisetikettiin liittyy poikkeuksia, joiden joskus sanotaan vahvistavan sääntöä. Esimerkiksi 91-vuotias Aira Samulin saa julkisen keskustelun perusteella pukeutua räväkästi ja näyttävästi iästään huolimatta.

Vänskä näkee, että tässä tapauksessa julkiseen keskusteluun vaikuttaa käsitys Samulinista nuorekkaana, urheilullisena ja luovana ihmisenä.

– Hänen kehollisuutensa vastaa kulttuurillista ihannetta.

Lisäksi Aira Samulin on esimerkki ihmisten eliniässä ja hyvinvoinnissa tapahtuneesta muutoksesta. Elämme yhä pidempään ja yhä terveempinä. Tämä muuttaa vähitellen myös käsityksiämme iästä.

– Yhdysvalloissa vastaava esimerkki on Jane Fonda. 80-vuotias näyttelijä voi esitellä upeaa vartaloaan muotoja nuolevissa iltapuvuissa ja laittaa hiuksensa gaalaan nuorekkaalle poninhännälle. Hän on uuden ajan vanhus, joka tekee yhä täysillä töitä, ja pukeutuu iättömästi, mutta itselleen sopivasti, sanoo Sykkö.

Tältä julkkikset näyttävät ilman meikkiä. Artikkeli jatkuu videon jälkeen.

0:58

Asema vaikuttaa pukeutumiseen – tai vaikutti

Iän lisäksi pukeutumiseen vaikuttaa sosiaalinen status. Paljon kohua on virinnyt muun muassa Jutta Urpilaisen verkkosukkahousuista, Rosa Meriläisen ”roiskeläpästä” sekä Paavo Arhinmäen tennareista Kansanedustajien toivotaan työpukeutumisessaan noudattavan asiallisena pidettyä pukukoodia, mutta myös politiikan ulkopuolella työpukeutuminen herättää keskustelua.

Vänskä toteaa, että karkeasti yleistäen voi sanoa luovilla aloilla pukeutumisen olevan vapaampaa kuin esimerkiksi finanssialalla. Siinä missä mobiilipelien kehittäjänä tunnettu Peter Vesterbacka esiintyy huppareissa, pörssimeklarit näyttäytyvät istuvissa puvuissa.

Sykkö tosin huomauttaa, että bisnesmaailmakin tuntee korkeita johtaja, jotka ovat esimerkiksi kieltäytyneet käyttämästä pukua – siitä on jopa voinut tulla heidän tavaramerkkinsä. Esimerkiksi Applen edesmennyt pääjohtaja Steve Jobbs pukeutui lähes aina kauluspaitaan. Fiat Chrystlerin äskettäin kuollut johtaja Sergio Marchionne muistetaan taasen neuleistaan.

Sykön mukaan pukeutuminen on ensimmäinen viesti omasta persoonasta. Vaatteita miettiessään kannattaakin pohtia, millaisena haluaa muiden ihmisten itsensä näkevän.

Asian tiedostaminen auttaa tilannekohtaista pukeutumista esimerkiksi työpaikalla. Jos haluaa rikkoa pukeutumisetiketin, on siitä oltava valmis vastaamaan muille asiaa perustelemalla.

Pukeutumisen tulee tuntua luontevalta

Moni asia on murroksessa, niin myös pukeutuminen. Netissä villiintynyt paparazzikulttuuri on nostanut esille julkkisten vapaa-ajantyylin raivaten samalla tilaa rennommalle pukeutumiselle. Enää esimerkiksi puvun kanssa jalkaan vedettyjä tennareita, kravatista paljasta kaulusta tai jumppasalien ulkopuolella käytettyjä leggingsejä ei katsota yhtä pahalla kuin ennen.

Kulttuurin muutos näkyy myös siinä, että naisten vaatetuksen lisäksi miesten pukeutumiseen on alettu kiinnittää enemmän huomiota.

Pukeutumista koskevien asenteiden suunnanmuutos tuo sukupuolia mutta myös sukupolvia lähemmäs toisiaan. Nykyään vanhemmat saattavat pukeutua suht samanlaisiin vaatteisiin kuin lapsensa.

Vänskä toivoo, että muutos pysyy käynnissä ja pukeutumisesta tulee sallivampaa. Ikäsyrjintä on vakava ongelma, ja pukeutumisen arvosteleminen ikään liittyen osa vyyhtiä.

Myös Sykkö toivoo joustavuutta ja yksilöllisyyttä pukeutumiseen.

– Minusta paras vaihtoehto on pukeutua niin, että vaatteissa on luonteva olla – ja että ne korostavat kantajansa parhaita puolia ja saavat hänet loistamaan. Sellaisissa vaatteissa on hyvä elää.

Lisää aiheesta
    Mainos

    Suosituimmat videot

    Mainos

    Uusimmat

    Mainos
    Mainos
     

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja